DILI, 28 Marsu 2025 (TATOLI) – Xefe Departamentu Sekretariadu Apoiu Tékniku Administrasaun iha Diresaun Nasionál Transporte Terrestre (DNTT), Nelson Sequeira Martins, hateten engarrafamentu ne’ebé akontese iha kapitál kauza husi volume veíkulu ne’ebé aumenta iha kada tinan.
Aleinde ne’e fatór ida ne’ebé hamosu engarrafamentu ne’e tanba sistema transporte públiku ne’ebé seidauk moderniza, tanba iha Dili sei utiliza mikrolete ki’ik sira, nune’e obriga ema hakarak sosa karreta privadu, bainhira iha osan.
“Ita haree karreta privadu sira ne’ebé halai iha Dili laran ida tula ema ida. Entaun ema atus ida hothotu iha karreta privadu, okupa ona estrada. Ita tenke muda ka moderniza ona ita-nia sistema transporte públiku ne’e, tanba mikrolete ne’e ki’ik no la uza AC, obriga ema tenke sosa karreta”, nia hateten ba TATOLI, ohin.
Tuir nia, atu moderniza sistema transporte públiku ne’e, Governu serbisu hamutuk ho Banku Aziátiku Dezenvolvimentu (BAD), ne’ebé iha tinan kotuk lansa ona Planu Mestre Transporte Públiku Timor-Leste (PMTPTL).

Objetivu husi lansamentu planu ne’e mak atu fasilita Timor-Leste sai país atrativu ne’ebé iha transporte públiku asesivel, inkluzivu no prepara ba futuru hodi apoiu kreximentu ekonómiku, dezenvolvimentu urbana no kualidade vida iha país laran tomak.
Inisitiva ne’e tanba Governu hakarak halo mudansa ba transporte públiku neʼebé mosu ho moda oioin no eziste iha tinan barak nia-laran dezde independénsia.
Nia haktuir katak rezultadu husi PMTPTL ne’e viavel no daudaun Ajénsia Dezenvolvimentu Nasionál (ADN) halo estudu ba Detail Engineering Desing (DED) sira hafoin implementa.
Esforsu ne’ebé BAD no Governu halo atu moderniza transporte públiku iha Dili tenke tau autokarru ne’ebé kompleta kedas ho ar kondisionadu, nune’e ema hotu bele sa’e bá serbisu no evita sosa transporte privadu sira.
Kona-ba engarrafamentu ne’ebé akontese no planu DNTT nian atu atu halo sentidu úniku, Nelson Martins esplika katak tinan ne’e laiha planu halo sentidu úniku ba dalan sira iha kapitál, tanba daudaun Ministériu Obra Públika kontinua halo alargamentu ba estrada sira.
Lembra katak, iha 2024, DNTT rejista transporte públiku no privadu ne’ebé halo sirkulasaun iha territóriu hamutuk 236.438. Númeru ne’e la inklui ba veíkulu importadu sira.
Iha 2025, entre Janeiru no Fevereiru, rejista viatura hamutuk 24.260. Transporte sira ne’ebé DNTT rejista mak hanesan karreta privadu, motór, bus, mikrolete, angguna, taxi no travel.
Notísia relevante : https://tatoli.tl/2024/05/23/mtk-no-adb-lansa-planu-mestre-transporte-publiku-timor-leste/
Jornalista: Arminda Fonseca
Editora: Maria Auxiliadora





