PM Xanana konsidera lian Portugés nu’udar identidade kulturál no istóriku TL

DILI, 09 maiu 2024 (TATOLI)– Primeiru-Ministru (PM), Kay Rala Xanana Gusmão konsidera Lian Portugés hanesan identidade kulturál no mós identidade istórika Timor-Leste (TL) nian. Konsiderasaun ne’e Primeiru-Ministru hato’o bainhira partisipa iha selebrasaun 05 fulan maiu loron mundiál Língua Portuguesa ne’ebé realiza iha salaun Ian Martin, Institutu Nasionál Formasaun Dosentes no Profissionais Edukasaun (INFORDEPE) Balide, foin lalais ne’e.
“Lian Portugés nu’udár ita-nia identidade kulturál no istórika. Agradese bá Portugál ne’ebé koloniza Timor-Leste. Bainhira laiha kolonializasaun Portugés durante tinan 500-resin, dala ruma ohin loron ita sei nafatin hanesan parte ida hosi nasaun Indonézia nian,” Kay Rala Xanana Gusmão hateten.
Líder nasionál ne’e realsa katak, Timor-Leste sai hanesan nasaun independente ida hosi metade illa ida, nune’e mós metade seluk maka Enclave tanba mós prezensa hosi Portuguéza sira.
Tanba ne’e, Xanana Gusmão konsidera Lian Portugés hanesan patrimóniu ida iha nasaun ne’e iha pasadu, tanba kolonializmu Portugés iha reflexus diferentes hosi kolonializasaun sira ne’e hotu.
Primeiru-Ministru hatutan, Lian Portugés iha tempu ne’ebá mós, ko’alia kona-bá difikuldade kolonializasaun Portugés nian.
“Ha’u la haree eskola Portugéza ne’ebé feita ho Portugés hodi hanorin Lian Portugés, só Igreja Katólika de’it. Sentru Formasaun iha altura ne’ebá estabelese iha Soibada, Manatuto. Hamosu mestre barak. Mestre sira ne’e espalladu bá instituisaun sira Igreja Katólika nian, espalladu bá fatin oioin atu hanorin Lian Portugés,” Xanana Gusmão konta-tuir.
Kay Rala Xanana Gusmão sei hanoin iha tempu IV Governu Konstitusional iha tinan 2007 to’o 2012, sei lembra di’ak hela iha tinan 2009, hasoru-malu ho Bispu sira Igreja Timor nian iha reuniaun ida Xanana husu atu konsidera Universidade Katólika ida iha Soibada, hodi hanoin katak Soibada hanesan sentru formasaun ida ba Lian Portugés bá mestre sira ne’ebé hanorin iha Koléjiu sira misaun nian no hamosu líder sira timoroan nian.
“Ha’u rona dezintendimentu entre Bispu sira no la akontese buat ida atu konsidera assuntu ne’e to’o estabelese fali Universidade Katólika ida iha Díli ne’ebé ho nia konstrusaun taka metin hodi hanorin fali Universidade Katolika enfarmajen,” Xefe ezekutivu ne’e konta-tuir.
Tuir Xefe Governu katak, ho ideia ne’ebé iha, bainhira estabelese Universidade Katólika ida iha Soibada atu prezerva importánsia Soibada iha Edukasaun nian, ne’ebé antes ne’e hanorin Portugés, hanorin filozofia, atu ajuda timor oan sira, liu-liu joven timoroan sira, prepara sira bá futuru jerasaun Timor Leste nian duni.

Hosi buat sira ne’e hotu, Primeiru-Ministru hakarak husu de’it katak, hanesan mós Ministra Edukasaun hatene katak, bainhira INFORDEPE hanesan fatin formasaun bá professór no dosente sira, maka iha-ne’e duni mak edukasaun tenke iha, tanba ne’e iha ne’e tenke sai duni fatin ida bá ensinu Lingua nian, iha ne’e ensinu Língua tenke di’ak.
“Se la’e, ita bele iha missaun di’ak, ita bele iha diskursu naruk no diskursu furak teb-tebes, maibé realidade ita laiha preparasaun di’ak ba ita-nia ema sira atu bele hanorin no eduka ita-nia oan no ita-nia bei-oan sira,” Kay Rala Xanana Gusmão subliña.
Iha fatin hanesan Ministra Edukasaun (ME), Dulce de Jesus Soares hateten, Ministériu Edukasaun iha kompromissu atu halo promosaun no mós valoriza Lian Portugés ne’ebé sai nu’udár lian ofisiál Timor-Leste nian.
Tanba ne’e, Ministra Edukasaun agradese bá nasaun belun sira ne’ebé iha tempu naruk nia laran sempre fó kontribuisaun no apoiu bá Timor-Leste iha ninia dezenvolvimentu Lian Portugés hanesan Portugál ho Brasil.
“Ita sei servisu hamutuk ho konviksaun ida bá mundu ida ne’ebé unidade. Lian Portugés tenke sai duni instrumentu ida bá inkluzaun, prosperiedade, kompriensaun no kooperasaun,” Dulce de Jesus Soares hateten.
Ministra ne’e mós konsidera Lian Portugés iha eskola Timorense nian sai hanesan instrumentu esensiál bá dezenvolvimentu potensialidade estudante sira nian hodi harii sosiedade justa no inkluziva.
Tanba ne’e, Governante ne’e agradese bá manorin-na’in sira ne’ebé dedika sira-nia an hodi kontribui ona hanorin Lian Portugés iha eskola sira iha Timor laran tomak.
Iha fatin hanesan, reprezentante Fundo Desenvolvimento Capital Humano (FDCH), Moises Soares esklarese, FDCH harii iha tinan 2011 atu kapasita reskursu umanu Timoroan sira nian iha área estratéjiku dezenvolvimentu, ezekuta ona papél importante iha konsolidasaun no dezenvolvimentu Lian Portugés nu’udár lian ofisiál TL nian tuir Konstituisaun RDTL.
Durante ezisténsia, FDCH kapasita ona funsionáriu públiku sira hosi instituisaun Estadu nian liuliu iha formasaun téknika no kursu Lian Portugés iha seitór justisa, haruka ona juis sira hala’o estájiu profisionál iha instituisaun judisiária sira iha Portugál inklui finansia ona kursu Lian Portugés bá diplomata no ofisiál sira seluk iha Ministériu Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun (MNEK).
Parte edukasaun nian, FDCH parseria ho INFORDEPE hodi promove Lian Portugés no finansia ona formasaun inisiál, kontinua bá professór sira, projetu formasaun no daudaun finansia hela projetu Pro-Portugés bá profesór sira iha nível edukasaun primária to’o sekundária.
FDCH mós finansia ona bolsa estudu bá professór sira hosi Universidade Nasionál Timor Lorosa’e (UNTL) na’in-196 ne’ebé hala’o estudu iha Brasil no Portugál.
Desde 2021, FDCH oferese programa hanorin Lian Portugés bá professór sira iha universidade privada sira no desde tinan 2022 oferese bolsa estudu bá professór sira ne’ebé sériu iha kursu ne’e no iha tinan 2022 to’o 2024, FDCH haruka professór na’in-44 bá Portugál no na’in-35 bá Brasil.
Hosi tinan 2011 to’o 2023, FDCH haruka ona bolseiru na’in 693 bá Portugál, hosi númeru ne’e bolseiru na’in-324 bà Brasil, na’in-49 bå Cabo-Verde, na’in-35 bá Mosambique ne’ebé hala’o estudu iha área defeza-seguransa no dezenvolvimentu estratéjiku oin-oin.
Moises Soares konsidera ida-ne’e hanesan kontribuisaun FDCH nian bá promosaun Lian Portugés iha nasaun ne’e no iha futuru sei haruka tán rekursu Timoroan nian partisipa formasaun oioin iha nasaun sira CPLP.
Prezidente INFORDEPE, Domingos Martins sente kontente tanba iha selebrasaun loron mundiál Lingua Portuguesa, marka mós prezensa hosi Primeiru-Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão hodi fó korazen no motivasaun bá manorin-na’in no estudante sira bá aprofundamentu aprendizazen Lian Portugés iha aula no kontaktu lorloron nian.
“Sente kontente tanba ohin ho prezensa Primeiru Ministru nian fó motivasaun no korazen bá dezenvolvimentu Lian Portugés iha Timor-Leste,” nia espressa.
Partisipa iha selebrasaun ne’e reprezentante embaixadór Brasil iha Timor-Leste, Embaixadora Portugál iha Díli, ekipa Formasaun Pró Portugés, profesores .
Perante selebrasaun ne’e, iha mós semináriu ho oradór na’in-rua mak hanesan antigu reitór UNTL, Benjamim de Araújo e Corte-Real ko’alia kona-bá: A Lingua Portuguesa Como Testemunho da Aproximação de Timor Leste Ao mundo, no mós oradora Sofia Santos (assesora programa HANDS & CLUNL), ne’ebé ko’alia kona-bá: A importância da Lingua Portuguesa na Historia e na Identidade Timorense.
Iha mós sertame Lian Portugés nível professores mai hosi munisípiu sira inklui RAEOA, no animasaun kulturál hosi estudante sira eskola CAFE.
Jornalista : Hortencio Sanchez
Editór : Florencio Miranda Ximenes

