COVALIMA, 13 Dezembru 2024 (TATOLI) – Iha ámbitu Loron Nasionál Tais ne’ebé monu iha 14 Dezembru, Sekretariu Estadu Arte no Kultura (SEAK) selebra data ne’e ho espozisaun tais iha munisípiu Covalima.
Feira ho tema “Mai hamutuk hodi promove tais hanesan ita-nia identidade kulturál” ne’e halo abertura husi Sekretáriu Estadu tutela, Jorge Soares Cristovão, deputadu sira komisaun D Parlamentu Nasionál no Prezidente Autoridade Covalima, Miguel Armada Cardoso.
Espozisaun Loron Nasionál Tais ne’e partisipa husi soru-na’in sira husi munisípiu hotu, ne’ebé demonstra idaidak nia obra.
“Ohin, ita hamutuk atu halo abertura ba feira tais ne’ebé aprezenta husi munisípiu sira hotu. Ita nafatin tane tais hanesan ita-nia eransa ne’ebé bei’ala husik hela mai ita. Konvida ita-nia inan soru-na’in sira husi munisípiu hodi organiza espozisaun tais ida-ne’e. Ita atu hatudu variedade tais husi munisípiu sira la hanesan”, Sekretáriu Estadu informa iha salaun Covec, Bairru Costa, ohin.

Governante ne’e dehan tais hanesan identidade kulturál, ne’ebé bei’ala sira husik hela no ho sira-nia matenek halo tais ho modelu oioin, ne’ebé reprezenta munisípiu sira, tanba ne’e presiza atu prezerva.
Nia lembra katak, iha 2015, Parlamentu Nasionál ratifika ona konvesaun sira hanesan Konvesaun 1972, Konvensaun 2003 no Konvensaun 2005 hodi ko’alia kona-ba prezervasaun patrimóniu identidade kulturál.
“Papél Governu kontinua prezerva no valoriza identidade ne’ebé ita-nia bei’ala sira husik hela. Ita agora oinsá mak bele prezerva ita-nia identidade kulturál, tanba kultura nu’udar fatór ne’ebé atrai turista sira, presiza prezerva tais ne’ebé rejista ona iha UNESCO hanesan patrimóniu kulturál”, nia fó hanoin.
Tanba ne’e SEAK sei esforsu hodi serbisu hamutuk ho liña ministeriál ne’ebé envolve iha komite nasionál patrimóniu kulturál, nune’e hahú identifika ona sítiu istóriku sira hodi rejista no kandidata ba patrimóniu mundiál.
“Hafoin tais hanesan patrimóniu mundiél, ne’ebé rejista iha UNESCO, ema hotu buka atu hatene razaun saida mak tais hanesan patrimóniu mundiál. Tanba ne’e, misaun Governu nia mak prezerva no halo promosaun”, katak.

Deputadu husi Komisaun D Parlamentu Nasionál, Saul Salvador Amaral, reforsa katak tais hanesan identidade Timór, tanba ne’e Parlamentu mós ratifika dekretu lei kona-ba rekoñesimentu ba tais hanesan identidade nasionál.
“Ita-nia tais UNECOS mós rekoñese hanesan patrimóniu Timós, ita presiza promove nafatin. Iha vizita Xefe Estadu no Xefe Governu iha estranjeiru sempre hatudu identidade Timór ho tais”, nia observa.
Tanba ne’e, ho selebrasaun Loron Nasionál Tais ida-ne’e atu enkoraja inan-aman sira oinsá kontinua prodús tais iha idaidak nia postu administrativu, suku no munisípiu sira.
Prezidente Autoridade Covalima, Miguel Armada Cardoso, informa iha espozisaun tais ne’e soru-na’in husi munisípiu Manufahi, Lautém, Ermera no RAEOA mak la partisipa.
“Munisípiu sira seluk partisipa hodi selebra loron ida-ne’e atu hatudu sira-nia identidade, tanba fó importansia ba loron ne’e. Tais iha Timór ho kór oioin mai husi kada munisípiu no ne’e hanesan rikusoin Timór nian, nune’e nafatin atu promove”, afirma.
Soru-na’in Evangelina Ana da Gloria agradese ba Governu, tanba tinan ne’e selebra loron ne’e iha Covalima hodi konvida munisípiu idaidak aprezenta nia modelu tais atu promove iha espozisaun ne’e.
“Tais mak sai hanesan ita-nia identidade iha Timor-Leste, tanba ne’e ita nafatin prodús nune’e kontinua promove iha mundu”, nia hateten.
Lembra katak Governu deside no Parlamentu aprova 14 Dezembru nu’udar Loron Nasionál Tais dezde klasifikasaun tais, hena tradisionál Timor-Leste nian, nu’udar Patrimóniu Imateriál Umanidade husi UNESCO.
Tais hanesan marka espresaun kulturál imateriál timoroan nian no dezempeña papél inestimavel iha rituál komunidade no iha atividade ekonómika no sosiál Timor-Leste nian.
Utilizasaun tais importante tebes iha serimónia omenajen, festa, rituál kulturál no relijiozu. Tuir tradisaun, tais ne’e prodús ho liman inan-feton sir- nian, ai-ne’ebé uza hodi soru, husi kabas ne’ebé ho kór naturál.
Notísia relevante: PR Horta husu Governu promove tais Timor iha mundu
Jornalista: Celestina Teles
Editora: Maria Auxiliadora




