DILI, 16 Janeiru 2025 (TATOLI) – Ministériu Edukasaun (ME), planeia hodi fó opsaun teste espesiál ka loke teste espesiál ba antigu profesór kontratadu 2023 no la inklui ho ema seluk.
“Opsaun ne’ebé Ministériu Edukasaun iha mak ita iha ona planu, espesialmente atu fó teste espesiál la inklui ema seluk iha laran. Ita sei la loke ba públiku atu ema hotu bele mai aplika maibé ne’e teste espesiál ida ne’ebé ita fó ba profesór kontratadu 2023, sira ne’ebé mak daudaun iha ne’e. Ida-ne’e mak opsaun ministériu nian fó hela ba ita-boot sira, para ita bele tetu hamutuk situasaun ida-ne’e, dalan mak ida-ne’e”, Sekretáriu Estadu Ensinu Sekundária Jerál no tékniku vokasionál, Domingos Lopes Lemos, hateten ba jornalista sira, iha salaaun Konferénsia Imprensa Ministériu Edukasaun, Villa-Verde, kinta ne’e.
Lemos dehan, Ministériu Edukasaun nian dever mak ko’alia nafatin situasaun ida-ne’e, nune’e bele hetan solusaun ne’ebé mak di’ak liu iha futuru.
“Tanba sidadaun ida fó aan ba profesór ne’e la fasil, klaru ke ita-boot sira-nia kontribuisaun durante tempu naruk kontribui ona ba prosesu tomak iha Ministériu Edukasaun liuliu iha eskola, imi-nia kontribuisaun boot tebes. Tanba ne’e Ministériu Edukasaun mós iha hanoin ne’ebé mak bazeia ba dekretu lei sira ne’ebé iha, tanba nune’e ohin ME bolu ita-boot sira atu ita fó hanoin ba malu no hamutuk halo ba oin, solusaun saida mak ita atu foti hodi rezolve problema ne’e”, nia informa.
Sekretáriu Estadu hatutan, Ministériu Edukasaun identifika ona katak antigu profesór kontratadu 2023 ne’e iha balun, diploma laiha, balun iha diploma ensinu báziku no sekundáriu de’it, tanba ne’e mak hasoru malu atu ko’alia ba malu ho kakutak malirin atu rezolve problema ne’ebé iha ho opsaun ne’ebé mak iha.
“Ministériu Edukasaun mós laiha hanoin atu estraga nia ema, joven no profesór sira, maibé ita iha klaran oinsá bele buka solusaun ba problema sira ne’ebé mak iha. Tanba ne’e mak ami fó opsaun ba profesór sira-ne’e atu tuir teste. Teste ida-ne’e sei la iha família iha laran, partidu iha laran, ka kolega, lae, ne’e teste ida ne’ebé ita sei loke espesiál ba profesór sira. Dalan ida mak ita hakarak engresu espesiál maibé ita-nia dekretu lei sira la fo dalan”, nia dehan.
Iha fatin hanesan, portavós antigu profesór kontratadu 2023, Agostino Pinto, hateten sira rezeita opsaun ne’ebé Ministériu Edukasaun fó atu tuir teste maibé sira hakarak tenke iha konkordánsia atu sira labele lakon direitu.
“Ministériu Edukasaun fó opsaun mai ami katak sira sei loke teste espesiál ba antigu profesór kontratadu 2023, maibé iha ami-nia hanoin problema ne’e la’ós partisipa iha teste ne’e, maibé legalidade husi teste ne’e, tanba ne’e mak ami husu buat hotu katak ita bele halo maibé labele sees fali husi buat ne’ebé hatur ona iha lei estatutu karreira dosente, no mós lei estatutu komisaun funsaun públika, se lei rua ne’e mak fó dalan ona ami sei tuir, tanba ami lakohi sai tan vítima iha futuru, ida ami tuir dalan legál de’it hanesan ne’e ona, satán ida hanesan ne’e, oinsá iha futuru, se mak atu garante ida-ne’e. Ami la rezeita maibé ami aseita bainhira iha ona konkordánsia nune’e kolega sira labele lakon direitu, tanba teste ne’e iha lakon ho manán, se hakarak teste ne’e ami tuir teste ona, laiha tan problema ona, maibé ita hakarak tuir saida mak dekretu lei ne’ebé iha vinkula ema nia direitu ne’e, ita lakohi ema nia direitu lakon tanba diferente polítika, tanba ne’e ami sei lakohi tuir teste ne’e bainhira laiha konkordánsia. Nune’e tuir teste karik nafatin asegura ema nia direitu, tanba lei mak garante”, nia dehan.
Totál antigu profesór kontratadu 2023 hamutuk 1499, hosi númeru ne’e 261 ho diploma Sekundáriu no 1239 ho diploma lisensiatura.
Jornalista: Osória Marques
Editór : Zezito Silva