iklan

HEADLINE, SAÚDE

Tinan ne’e, posibilidade TL hetan sertifikadu livre husi malária

Tinan ne’e, posibilidade TL hetan sertifikadu livre husi malária

Reprezentante Organizasaun Mundiál Saúde (OMS) iha Timor-Leste, Arvind Mathur. Imajen Tatoli/Francisco Sony

 DILI, 17 janeiru 2025 (TATOLI)—Reprezentante Organizasaun Mundiál Saúde (OMS) iha Timor-Leste, Arvind Mathur, hateten  iha tinan 2025, Timor-Leste (TL) sei hetan sertifikadu livre malária.

“Kona-ba progresu eliminasaun malária, ha’u hakarak hateten katak ida-ne’e prosesu globál, ne’ebé iha etapa no iha rekizitu ne’ebé tenke kompleta. Buat hotu kuaze hotu ona. Ha’u hakarak hato’o katak agora daudaun prosesu ne’e sei iha hela revizaun husi peskizadór globál sira ba ida-ne’e,” Arvind ba jornalista sira hafoin enkontru ho Prezidente Repúblika, José Ramos Horta, iha Palásiu Prezidensiál, Bairro Pité, Dili, kinta (16/01/2025).

Reprezentante OMS konfirma katak iha fulan neen oin mai TL posibilidade bele hetan sertifikadu refere.

Notísia relevante: Moras malária iha Timor-Leste hahú tama ba faze eleminasaun

Sertifikadu livre hosi malária hosi OMS fó ba nasaun ka rejiaun sira ne’ebé livre hosi malária. Nasaun balun ne’ebé hetan ona sertifikadu livre malária hosi OMS mak hanesan Ejiptu, Maroko, Emiradu Árabe Unidu, Cabo Verde no Xina.

Atu hetan sertifikadu livre hosi malária, rejiaun idak-idak tenke liuhosi etapa oinoin, hanesan auto-avaliasaun no avaliasaun eliminasaun.

Malária maka moras isin-manas aguda ne’ebé kauza hosi parazita Plasmodium. Moras ida-ne’e hada’et ba ema liuhosi tata husi susuk Anopheles ne’ebé infetadu.

Jornalista: Felicidade Ximenes

Editór: Xisto Freitas da Piedade

 

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!