DILI, 06 Abríl 2025 (TATOLI) – Ministériu Administrasaun Estatál (MAE) liuhusi Diresaun nasionál dezentralizasaun poder lokál prepara formatu no matéria hodi kontinua avalia kapasitasaun, kondisaun mínima autoridade munisipál sira hodi prienxe rekezitu hakat ba poder lokál.
Razaun, tuir Diretór jerál dezentralizasaun no governu lokál, António Agosto Guterres katak iha tinan ida-ne’ e ita kontinua halo kapasitasaun no mós finaliza atividade ba instalasaun Balkaun úniku. Depois tinan ida-ne’e, 2026, halo avaliasaun kondisaun mínima kapasitasaun ba autoridade munisipál sira no ba 2027 rezultadu avaliasaun kondisaun mínimu ne’ebé tina 2026 halo. Se la’e, 2027, balun ne’ebé prienxe rekezitu bele hakat ba poder lokál liuhusi eleisaun lokál.
“Agora daudaun iha hela prosesu preparasaun ba formatu no matéria avaliasaun kondisoens mínimu, bainhira divulga tiha ona maka ita foin hatene katak kritériu saida maka sira bele prienxe, no kritériu saida maka prepara para avalia sira”, Diretór ne’e informa ba jornalista TATOLI, iha edifísiu MAE, Kaikoli, Dili, kinta ne’e (03/2025).
Ezekutivu ne’e esplika, ita ko’alia kona-ba dezentralizasaun, poder lokál, ne’e mandatu konstitusionál. Depois ita ko’alia kona-ba dezentralizasaun ita dezentraliza tiha ona servisu sanulu resin-sia, ba autoridade prinsipál sira hotu.
Desentralizasaun define iha artigu 5.o Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste (K-RDTL) no Organizasaun administrativa artigu 71.o no Poder lokál artigu 72.o.
“Iha munisípiu lubun ida, maibé ita seidauk halo avaliasoens ba kondisoens mínimu. Kritériu sira-ne’ebé estabelese iha matéria kondisoens mínimu ne’e, ita tenke haree katak prienxementu ne’e to’o iha ne’ebé, ida-ne’e mak foin ita ko’alia”, nia dehan.
Diretór jerál dezentralizasaun no governu lokál, António Agosto Guterres informa, entre servisu sanulu resin-sia ne’e, iha servisu autónomu ualu, sia iha autonomia finanseira no autonomia administrativu, no mós jere rasik sira-nia ekipamentu ne’ebé iha. Maibé, poder polítika mak seidauk iha, poder polítika ne’e liuhusi eleisaun lokál.
“Agora daudaun iha munisípiu sanulu resin-rua, autoridade administrativa Ataúru, ida-ne’e maka ita sei bele avalia iha 2026 tuir rezolusaun Governu nian”, diretór ne’e hateten.
Ko’alia kona-ba rekursu, autoridade ne’e reforsa katak iha rekursu finanseiru, umanu no materiál agora daudaun sira-ne’ebá sanulu resin-sia; servisu munisipál ne’e, presiza tenke iha planu formasaun ba rekursu anuál no mós planu ba planeamentu finansa munisipál, ho planu asaun anuál.
“Ida-ne’e mós sai sasukat ida kona-ba jestaun administrativa, jestaun rekursu umanu, jestaun rekursu finanseiru i jestaun ba finansa públiku. Ida-ne’e mós ita kontinua kapasita no akompaña oinsá mak sira bele eleva sira-nia kapasidade ein-termus husi rekursu umanu, materiál ho finanseiru, ne’ebé sai tiha ona rejime autonomia finanseiru sira-nia”, nia ko’alia.
Enkuantu, servisu sanulu resin-sia ne’ebé daudaun ne’e dezentraliza ona ba iha nívél munisipál sira mak hanesan, edukasaun, saúde, agrikultura, infraestrutura bázika, atendimentu públiku.
Notísia relevante:Polítika Governu implementa podér lokál importante ba dezenvolvimentu iha munisípiu
Jornalista: Alexandra da Costa
Editór: Rafael Ximenes de A. Belo