DILI, 22 Abríl 2025 (TATOLI)—Liafoun tristeza hafalun sarani katólika iha mundu, hafoin Papa Francisco hakotu nia jornada moris iha segunda (21 Abril 2025) iha tuku 07h35 oras Vatikanu nian (tuku 15h35 oras Timor-Leste nian).
Notísia Relevante: Vatikanu fó sai kauza Papa Francisco hakotu iis
Hafoin liutiha prosesu tomak haloot Papa Francisco nia mate-isin ne’ebé tuir tradisaun katólika lori tempu durante loron sia (9) nia laran (to’o 31 Abríl), Igreja Katólika sei hili Papa foun.
Papa foun sei termina ka hili husi Konsellu Kardeál liuhusi Konklave iha kapela Sistina, Vatikanu, iha loron 15-20 hafoin Papa hakotu nia jornada moris..
Prosesu elisaun ne’e, só de’it kardeál ho idade Kardeál sira ho idade menus husi tinan 80 hetan konvokasaun ba Vatikanu mak iha direitu votu atu hili Papa foun iha Konklave ka tradisaun hili Papa foun. Kandidatu forte na’in-lima (5) atu troka Papa Francisco daudaun ne’e mak hanesan tuir mai ne’e;

Luis Antonio Tagle (Filipina)
Kardeál Tagle ho idade 67 husi Filipina. Nia koñesidu besik-liu Papa Francisco no apoia ajenda reforma inklui aproximasaun inkluzivu atu serbí igreja.
Nia konsege lidera hanesan Xefe Konkregasaun ba Evanjelizsauan Sarani no konsidera reprezentativu husi kreximentu Katólika iha Asia espesialmente Filipina.
Pietro Parolin (Italia)
Hanesan Sekretáriu Estadu Vatikanu hahú husi 2013, Parolin iha esperiénsia diplomatika ne’ebé kle’an, inklui iha asuntu kona-ba Xina no Timur Tengah. Kardeál ho idade 70 iha tinan ne’e konsidera hanesan ema-ne’ebé moderadu teolojia no bele sai alternativu kompromi entre grupu progresivu no konservativu.
Peter Turkson (Ghana)
Kardeál Turkson koñesidu haklaken kona-ba justisa sosiál, mudansa klimatika no pobreza. Bainhira eleitu,n ia sei sai Papa kulit-metan dahuluk iha istória moderna. Antes ne’e, Kardeál ho idade 76 ne’e lidera organizasaun ne’ebé toma-konta kona-ba dezenvolvimentu umanu iha Vatikanu.
Peter Erdo (Hongaria)
Hanesan figura konservativu, Erdo nu’udar peritu lei kanonika no konsege lidera Konsellu Konferensia Bispu Europa sira-nian. Kardeál ho idade 72 ne’e koñesidu ho kaer-metin dutrina Igreja Traddisionál no bele halo buat foun iha lideransa hanesan Papa Benediktus XVI.
Angelo Scola (Italia)
Scola nu’udár kandidadtu forte iha Konklave 2013, maibé to’o ikus nia lakon ho Papa Francisco. Nia iha antesidénsia teolojia ne’ebé forte no nu’udár antigu bispu Milan nian. Maibé, ho nia otas nakaras ona ne’e, ho idade 82, ida-ne’e sai hanesan obstakulu ida ba nia atu avansa.
Notísia Relevante: Papa Francisco sei haloot iha Bazílika Santa Maria Maggiore tuir nia legadu espirituál
Konklave, Tradisiaun hili Papa foun
Ho Papa Francisco nia mate, oras ne’e Igreja Katólika tama ona iha períodu sede vacante, períodu ne’ebé tronu papal mamuk. Atu hili susesór ba Amu-Papa, iha tempu badak sei hala’o prozisaun konklave ida.
Saida mak Konklave?
Konklave mak prosesu formál atu hili Amu-Papa foun husi kardeál sira-ne’ebé elejivel husi Igreja Katólika Romana. Termu “konklave” mai husi lian Latin cum clave, signifika “ho xave” – deskreve prátika atu izola kardeál sira iha Kapela Sistina atu nune’e sira bele diskute no vota ho livre, lahó interferénsia husi li’ur.
Etapa sira Konklave nian:
- Períodu Sede Vacante
Hafoin Amu-Papa mate ka rezigna-aan, tronu papal deklara mamuk. Kna’ar administrasaun Igreja nian iha períodu ne’e hala’o husi Camerarius (Camerlengo), to’o Amu-Papa foun ida hetan eleitu.
- Konvokatóriu ba Eleitór Kardeál sira
Kardeál sira ho idade menus husi tinan 80 hetan konvokasaun ba Vatikanu. Sira tuir série enkontru preliminár sira-ne’ebé hanaran kongregasaun jerál sira, hodi prepara ba konklave.
- Entrada ba Kapela Sistina
Ho solene, kardeál sira la’o iha prosisaun ba Kapela Sistina. Akompaña ho knananuk husi Veni Creator Spiritus, sira husu orientasaun husi Espíritu Santu molok prosesu ne’e hahú. Hafoin ida-ne’e, área konklave nian taka metin no haketak husi mundu esternu.
- Juramentu no xave
Kardeál sira promete atu mantein segredu eleisaun nian no labele hetan influénsia husi partidu sira husi li’ur. Depois ema sira-ne’ebé la’ós kardeál hotu sai, hakilar “Extra omnes!” lian, marka inísiu ofisiál konklave nian.
- Votasaun
To’o votu haat bele fó kada loron. Kardeál hakerek naran kandidatu ne’ebé nia hili, hafoin tau bulletin votu nian iha kontentór espesiál ida iha altár leten.
- Suar metan no mutin
Karik l iha kandidatu ida mak hetan votu datoluk rua, votu sira-ne’e sunu no hamosu suar metan (fumata nera). Wainhira eleitu ona, suar mutin (fumata bianca) sa’e nu’udar sinál ida katak Amu-Papa foun eleitu ona.
- Simu no Anúnsiu Amu-Papa Foun nian
Husu ba kardeál eleitu atu deklara ninia vontade no hili naran papal ne’ebé nia sei uza. Hafoin, nia mosu iha varanda Bazílika São Pedro nian ba dala uluk nu’udar Amu-Papa foun, akompaña ho anúnsiu ofisiál: “Habemus Papam!” ka “Ita iha Amu-Papa!
Signifikadu kle’an husi Konklave la’ós de’it prosesu administrativu ida maibé momentu espirituál ida-ne’ebé signifikativu.
Kardeál sira reza no medita, hodi buka orientasaun divina atu hili bibi-atan ne’ebé loos ba sarani Katóliku sira iha mundu tomak. Iha nia tradisaun sékulu barak, konklave sai hanesan símbolu ba kontinuidade, unidade no santidade Igreja Katólika nian.
Notísia Relevante: PN hasa’e bandeira meia hasta fó omenajen ba falesimentu Papa Francisco
TATOLI