DILI, 06 Maiu 2025 (TATOLI)–Eis Primeiru-Ministru, Taur Matan Ruak (TMR), husu ba estudante sira atu integra koñesimentu ba dezenvolvimentu mundu ohin-loron nian.
Inovasaun no mudansa ohin loron hahú ba beibeik. “Entaun presiza integra ita-nia an iha dezenvolvimentu mundu nian”, eis Prezidente Repúblika ko’alia iha seminariu nasionál ho tema reflesaun papel importante estudante no juventude iha karaterístika nu’udar autór transformasaun no kontrusaun Nasaun demokrátiku kontestu akadémika Institute Of Business (IOB).
Atividade referida realiza husi IOB, tersa ne’e iha kampus Fomento II ho objetivu rona esperiénsia husi líder nasionál kona-ba prosesu luta independensia nian, dezafiu no oportunidade ne’ebé liga uituan kona-ba konstrusaun Estadu demokrátika ba kontestu akadémika nian.

Prezidente Partidu Libertasaun Populár (PLP) ne’e hatete edukasaun la’ós ona setór sosiál, maibé hanesan indústria, nune’e bele integra ba empregu hodi toma atensaun ba profisionál kualifikadu.
“Uluk ne’e kafé mak segundu lugar, petroliu gás terseiru remenissensia, rendimentu maihusi traballadór Timoroan sira”, nia hatutan.
Problema ne’ebé Nasaun seluk hasoru mak númeru populasaun ho terseira idade barak liu duke númeru joven.
“Ita sosiedade ida-ne’ebé mak joven hotu. Klaru, di’ak ba dezenvolvimentu nasaun nian. Maibé iha mós dezafiu boot ba Estadu, oinsá kria empregu ba joven sira”, afirma.
Taur Matan Ruak dehan Timor-Leste iha inseguransa alimentár ne’ebé ho pursentu 36. Hosi 36% populasaun Timor ne’e la hatene aban nia han saida, to’o meudia nia ba sukat foos lata ida tein han tiha, nia hanoin aban halo tan saida, maibé barak liu haknauk iha toos laran.
“Populasaun Timor 47% má nutrisaun, liliu ba ita-nia oan sira no inan feton idade produtivu. Ne’e grave. Foos iha ita-nia laran atinje tonelada rihun 132 kada tinan. Iha 2002-2017, ita prodús de’it tonelada rihun 32. Mai iha tinan 2021, 2022 no 2023 ita avansa ho sesta-bázika mak konsege aumenta tonelada rihun 64. Ida-ne’e fó han ba ita-nia populasaun labele”, hatete nia.
Nia mós sente kestaun kampu traballu presiza hadi’a. “Joven sira aumenta, kampu traballu menus, maiória kampu traballu iha ne’e ita bolu dehan traballadór sesionál, permanente mínimu liu”.
Nia enkoraja estudante sira estuda maka’as iha dadus. Saida mak bele kontribui ba nasaun ida ne’e mak pergunta boot ba imi estudante sira.
“Ha’u hein katak tempu tuirmai ita sei bele nafatin mantein interasaun ida-ne’e ho foin-sa’e sira. Tanba tuir loloos sira maka jerasaun ne’ebé sei responsabiliza ba futuru nasaun nian no di’ak ita mantein komunikasaun permanente ho sira”, katak nia.
“Atu mantein espíritu luta nian, estuda, estuda, estuda. Keta para atu estuda”, nia fó korajen.
Reitór IOB, Pedro Ximenes, husu ba estudante sira atu atensaun no prepara an didiak oinsá hadia futuru.
Notísia relevante: Líder nasionál sira tenke hamutuk iha prosesu dezenvolvimentu
Jornalista : Osória Marques
Editora : Rita Almeida