iklan

EKONOMIA, HEADLINE

Orsamentu MTK sofre korte 25% no afeta ba prioridade sira

Orsamentu MTK sofre korte 25% no afeta ba prioridade sira

Imajen/Google.

DILI, 11 Jullu 2025 (TATOLI) – Orsamentu Ministériu Transporte no Komunikasaun (MTK) ba 2026 sofre redusaun 25% kompara ho tinan 2025, tuir pakote fiskál Orsamentu Jerál Estadu (OJE) ne’ebé atribui husi Ministériu Finansa.

Diretór-Jerál Administrasaun no Finansa iha MTK, Aniceto Leto Soro, informa tetu ba tinan oin ho montante millaun $9,9 no OJE iha tinan ne’e millaun $13,3.

“Tetu hetan redusaun, sei afeta ba planu no prioridade sira ne’ebé iha. Hahú ohin no segunda semana oin instituisaun ne’ebé tutela direta mai ministériu tuur hamutuk atu haree didi’ak, presiza adisionál hira, bele aprezenta iha Komité Revizaun Orsamentu”, Aniceto Leto Soro dehan ba Tatoli, ohin.

Nia halo komparasaun orsamentu iha kategoria sira hanesan saláriu no vensimentu iha diminuisaun husi millaun $4,6 (iha 2025) ba millaun $3,4 (iha 2026), ka tun 26%. Bens no serbisu pasa husi millaun $6,3, ba millaun $4,7 ka tun 25%. Transferénsia públika iha redusaun husi millaun $1,81 ba $1,8 ka tun 0,63%.

Enkuantu iha kapitál dezenvolvimentu no kapitál menór la prevee iha tetu ba 2026, maibé ministériu sei halo proposta adisionál, liuliu ba projetu balun sira ne’ebé ein kursu ka on going hanesan instalasaun semáforu modernu, semáforu ba ema ho defisiente (sonoru) konstrusaun parajen públiku no seluk tan.

Aleinde servisu desentralizadu sira transporte terrestre nian, hanesan emisaun ba karta kondisaun no livrete iha munisípiu Aileu, Likisá, Ermera, Manatutu no Ainaru.

“Entaun ita presiza halo diskusaun ba adisionál ne’ebé ministériu planeia. Pelu menus osan bele sa’e fali hanesan ho tinan ne’e ka bele liu oituan 10% husi tinan ne’e, tanba planu prioridade lubun ida sei halo”, dehan.

Kona-ba prioridade MTK nian ba tinan 2026 konsentra iha dezenvolvimentu infraestrutura, modernizasaun transporte públiku, espansaun kabu fibra ótika, modernizasaun transporte públiku, konstrusaun aeroportu Komoro, portu Karavela-Baukau no Kom-Lautein.

Fundu sira ne’e tama iha kapital dezenvolvimentu ho finansiamentu previstu liuhusi Fundu Infrastrutura.

Tetu ne’ebé ministériu simu ne’e ba de’it instituisaun ne’ebé tutela direta ba MTK, inklui Diresaun Nasionál Transporte Terrestre, Diresaun Nasionál Infrastrutura no Komunikasaun, Diresaun Nasionál Serbisu Postál no Administrasaun Aeroportu no Navegasaun Aérea (ANATL, E.P).

Notísia relevante: MOP hetan redusaun 37% iha pakote fiskál ba tinan oin

Jornalista: Arminda Fonseca 

Editora: Maria Auxiliadora 

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!