DILI, 29 Jullu 2025 (TATOLI)—Ministériu Edukasaun (ME) daudaun ne’e hein hela desizaun fundasaun Rainha da Paz reativa hikas ensinu aprendizajen.
“Ita fó ona kompeténsia ba fundasaun, katak eskola privadu, importante estudante sira labele abandona. Ministériu hein de’it karik sira rezolve sira-nia problema ramata, entaun mai Ministériu katak sira bele funsiona filafali sira-nia prosesu aprendizajen,” Sekretáriu Estadu Ensinu Sekundáriu Jerál no Eninsu Tékniku Vokasionál, Domingos Lopes Lemos, informa ba Ajénsia TATOLI, iha resintu Ministériu Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun, Praia dos Coqueiros, Tersa ne’e.
Notísia relevante : Estudante 371 husi Rainha da Paz kolokadu ba Eskola Públika neen iha Dili
Nia dehan, importante mak asegura estudante sira-nia kontinuasaun estudu, tanba ne’e ME halo esforsu hodi transfere estudante bá eskola seluk.
“Ita hasai ona estudante sira husi Rainha da Paz bá eskola seluk, maibé atu loke ka taka ne’e eskola nia estatu hanesan eskola privada, entaun fundasaun mak iha direitu atu haree ba ida-ne’e,” nia akresenta.
Totál estudante iha Rainha da Paz kuaze 700, ne’ebé husi númeru ne’e, estudante hamutuk 371 destaka ona ba eskola públika neen iha munisípiu Dili.
Istória harii Eskola
Na’in ba rai instalasaun eskola Rainha da Paz, Pedro Leo, haktuir eskola ne’e harii husi grupu komunitáriu ne’ebé lidera husi Luís Janeiro Malema, maibé tanba laiha rai entaun konvida Jorge Doutel iha tinan 2002 ho membru hamutuk 65 depois ho tempu aumenta ba 100.
Nia konta tuir, fundadór sira kontribui osan hodi halo atividade eskola ne’e ho montante la hanesan, balun $30, $50 no iha balun to’o $90.
Dezentendimentu ne’ebé akontese ohin loron husi tinan 2010, tanba jestór hamosu karimbu no emblema foun hodi halakon emblema no karimbu husi fundasaun.
Aleinde ne’e, problema sira seluk kona-ba akuntabilidade iha jestaun orsamentu eskola nian, rekursu umanu no legalidade husi ezisténsia eskola.
Jornalista : Osória Marques
Editora : Julia Chatarina





