iklan

HEADLINE, SAÚDE

Loron Mundiál Farmásia: Profisionál saúde presiza fó ai-moruk ho loloos ba pasiente

Loron Mundiál Farmásia: Profisionál saúde presiza fó ai-moruk ho loloos ba pasiente

Hospitál Nasionál Guido Valadares inklui farmasista sira selebra selebra loron mundiál farmásia ba da-XVI. Imajen mídia HNGV.

DILI, 25 Setembru 2025 (TATOLI) — Ospitál Nasionál Guido Valadares (HNGV, sigla portugés) selebra Loron Mundiál Farmásia ba da-XVI ho tema “hanoin saúde, hahoin farmásia”, tanba ne’e Diretór Servisu Apoiu Diagnóstiku no Terapéutiku, Vidal de Jesus Lopes, husu profisionál saúde sira atu fó reseita ka ai-moruk ho loloos ba pasiente sira.

Iha Setembru 2024 selebra ho tema “Farmasia atende nesesidade saúde mundiál no Setembru 2025 ho tema “Hanoin saúde, hanoin farmasia”.

Vidal husu ba profisionál saúde sira-ne’ebé kontaktu direita ho pasiente sira tenke fó tratamentu di’ak, nune’e bele asegura pasiente ho seguru, tanba ema hotu hatene katak aimoruk sira-ne’e banhira uza dosis (doze) ne’ebé mak loos sei la hetan impaktu.

“Buat hotu-hotu forma integradu, farmásia halo nia parte, médiku mós halo nia parte. Sé médiku halo diagnosa loos ona mak farmásia fó ai-moruk ne’ebé mak loos, tanba ne’e buat hotu tenke serbisu ekipa,” Vidal de Jesus Lopes, ko’alia iha selebrasaun loron mundial farmásia ba da-XVI ho tema “Hanoin saúde hanoin farmásia,” iha salaun HNGV, kinta ne’e.

Nia esplika, rezultadu hotu-hotu la’ós mai husi ema ida-idak nia esforsu, maibé tenke serbisu koletiva.

Nia fó hanoin katak, jerasaun foun labele halo serbisu ho egoista, sé la hatene husu tuir no iha dúvida tenke aprosima ema ida-ne’ebé mak hatene liu, atu nune’e bele hetan rezultadu di’ak.

“Ha’u dezafia departamentu farmásia tenke la’o ba oin, hatudu nia vizibilidade impaktu ba rekuperasaun pasiente, tenke atualiza nafatin ninia nível no variedade informasaun ba pasiente, rekruta tán farmásia sira atu eleva departmentu farmásia ne’e rasik,” nia haktuir.

Vise-Prezidente Asosiasaun Farmásia Timor-Leste, Guilherme dos Santos, esplika, ohin selebra loron mundiál farmaséutiku iha tinan ida-ne’e ho tema katak “hanoin saúde, hanoin farmaséutiku, entaun farmaséutiku la’ós de’it ema ne’ebé mak fó medikamentu, maibé ema ne’ebé mak importante iha prosesu atu garantia saúde di’ak, komunidade seguru no sistema saúde ne’ebé mak forte.

“Iha tema ida-ne’e signifika katak hanoin saúde, hanoin farmaséutiku, fó lembra ba ita katak, iha farmaséutiku nia papél atu uza medikamentu ho responsabilidade. Iha farmaséutiku bele uziliza irasionál antibiótiku no medikamentu sira seluk, nune’e kombate rezisténsia no kombate risku sira-ne’ebé mak husi ai-moruk sira,” Guilherme dos Santos, relata.

Nia subliña, atu fornese sistema saúde ligada ho área farmaséutiku mak presiza hetan kapasitasaun hodi hasa’e rekursu umanu hodi garante no responde ba problema sira- ne’ebé mosu.

 Objetivu loron nian

 Loron Mundiál Farmásia nian selebra iha loron 25 fulan-Setembru no mós koñesidu hanesan Loron Internasionál Farmasista nian. Promove hosi Federasaun Farmaséutika Internasionál (FIP), loron ida-ne’e hakarak selebra no destaka importánsia hosi farmasista sira ba saúde públika, rekoñese sira-nia papél iha dezenvolvimentu ai-moruk, peskiza no serbisu komunitáriu sira.

 Promosaun ba profisaun

Loron ne’e serve atu hasa’e konxiénsia kona-ba profisaun farmaséutiku iha mundu tomak. 

Rekoñesimentu ba papel farmasista sira-nian

Loron ne’e fó onra ba farmasista sira hanesan guarda siénsia nian no moris-di’ak populasaun nian, no hanesan profisionál saúde nian ne’ebé asesivel ba komunidade. 

Konxiénsia kona-ba importánsia saúde nian

Objetivu maka atu fó hanoin ba ema sira kona-ba papél krusiál ne’ebé farmasista sira hala’o hodi prezerva saúde, liu fali atende pasiente sira iha balkaun farmásia nian.

Loron nia orijen

Kriasaun Loron Internasionál Farmasista nian deside hosi Federasaun Farmaséutiku Internasionál (FIP) iha konferénsia ida iha Istambul, Túrkia, iha dékada 2000 nia rohan.

Farmasista sira-nia papél

Indústria farmaséutika

Peskiza no dezenvolvimentu ba ai-moruk foun sira.

 Saúde públika

Orienta no fó konsellu ba públiku kona-ba uza ai-moruk.

Asisténsia komunidade direta

Atua hanesan fornesedór kuidadu saúde, hadi’a ema nia kualidade moris.

Jornalista : Felicidade Ximenes

Editór: Evaristo Soares Martins

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!