Kolómbia deklara estadu emerjénsia hafoin rai-nakdoko hamate ema na’in-132

DILI, 11 Agostu 2026 (TATOLI) – Pelumenus ema na’in-132 maka mate no atus resin sei lakon hafoin rai-nakdoko ho magnitude 7,4 ne’ebé akontese iha Kolómbia, nakdoko maka’as liu iha nasaun ne’e iha sékulu ne’e, haktuir hosi Servisu Jeolójiku Kolombianu.
Rai-nakdoko iha loron-segunda ne’e estraga sidade sira iha oeste Kolómbia nian, inklui Cali, Pereira, Quibdo no Manizales, no sente iha viziñu Ekuadór no Panamá.
Episentru mak iha San Jose Del Palmar, iha rejiaun Choco, besik 400km (250 milhas) ba oeste hosi kapitál, Bogotá, haktuir hosi Servisu Jeolójiku Estadus Unidus nian. Rai-nakdoko ne’e akontese iha profundidade 107km (66 milhas). Pelumenus réplika 21 maka akontese iha oras balun nia laran.
Iha Cali, sidade boot datoluk iha nasaun ne’e, ekipa peskiza sira no ema sivíl sira buka edifísiu sira ne’ebé rahun nia restu sira, hodi pasa beton boot sira no rai-rahun sira seluk iha liña naruk voluntáriu sira nian. Ofisiál lokál sira hatete katak pelumenus edifísiu 20 monu, enkuantu 380 hetan estragu, hodi halo ema barak trauma.
Jorge Moncayo, kondutór táxi ida ho tinan 64 iha Cali, hatete ba ajénsia notísia The Associated Press katak nia haree rai-rahun ne’ebé sa’e iha sidade laran bainhira edifísiu sira monu.
“Ha’u-nia uma tomak nakdoko. Ha’u nunka moris liuhosi rai-nakdoko maka’as hanesan ne’e,” nia hatete. “Ami agradese ba Maromak tanba ami moris.”
Juan Carlos Osorio hatete ba Televizaun Caracol katak edifísiu ida ne’ebé monu “hanesan bomba ida”, tanba nia ajuda hasai rai-rahun sira hosi estrutura ne’ebé monu iha Cali.
“Ami viziñu sira hotu serbisu hamutuk, forma korrente umanu sira. Ami presiza ekipamentu pezadu sira. Iha ema barak ne’ebé mak trauma.”
Estadu emerjénsia
Rai-nakdoko ne’e akontese loron balun de’it hafoin Abelardo de La Espriella simu pose nu’udar Prezidente, hodi dudu administrasaun foun ba iha krize boot dahuluk, ho memória sira ne’ebé sei fresku kona-ba rai-nakdoko rua ne’ebé devastador iha viziñu Venezuela iha fulan-Juñu.
“Governu Sentrál iha nia kapasidade hotu-hotu ne’ebé maka koloka atu proteje povu, ajuda komunidade sira ne’ebé afetadu no entrega ajuda iha ne’ebé de’it maka presiza,” nia hatete iha diskursu nasionál ida besik tuku 1 loraik oras lokál (18:00 GMT), bainhira deklara estadu emerjénsia nasionál.
“Prioridade dahuluk maka salva ema sira ne’ebé mak iha rai-rahun nia okos.”
De La Espriella hatete katak relatóriu prelimináriu sira hatudu katak ema na’in 111 mate no na’in 87 kanek, hamutuk ho edifísiu sira ne’ebé monu no uma sira ne’ebé hetan estragu. Asosiasaun Kolombianu hosi Sidade Kapitál sira, sentru pensamentu ida, hatete katak pelumenus ema na’in 132 maka mate no na’in-570 seluk hetan kanek.
Autoridade lokál sira hatete katak númeru ema mate nian inklui pelumenus ema na’in-40 ne’ebé mate iha rejiaun Risaralda, parte hosi área kuda kafé nian iha Kolómbia. Pereira, kapitál rejiaun nian, hetan estragu maka’as, ho traballadór salvamentu kontinua buka edifísiu sira ne’ebé monu ba sobrevivente sira.
Pelumenus ema na’in-27 maka mate iha rejiaun Valle del Cauca, ne’ebé lokaliza Cali, inklui labarik na’in-tolu.
Relatóriu sira hosi Choco, besik episentru, sai neneik tanba interupsaun komunikasaun sira, ho zona balun laiha nafatin servisu telemóvel nian oras balun hafoin rai-nakdoko. Governante Nubia Carolina Cordoba hatete katak ema na’in-12 maka mate no na’in-84 hetan kanek iha área rurál ne’ebé barak liu.
Luis Gregorio Moreno, líder komunitáriu ida iha kapitál rejiaun nian, Quibdo, hatete ba ajénsia notísia AFP katak ema barak mak lakon.
“Ami hotu triste tebes,” nia hatete. “Iha momentu ida-ne’e, iha relatóriu kona-ba mate sira, kanek sanulu-resin, maibé saida maka iha barak liu maka ema sira ne’ebé lakon.”

