iklan

KOVALIMA, POLÍTIKA

MPIE diskute ho autoridade postu kona-ba elaborasaun PMOT iha Suai

MPIE diskute ho autoridade postu kona-ba elaborasaun PMOT iha Suai

Diretór Servisu Munisipál prienxe kestionàriu hodi elabora PMOT. Imajen TATOLI/Celestina Teles

KOVALIMA, 23 Juñu 2025 (TATOLI) – Ministériu Planeamentu no Investimentu Estratéjiku (MPIE), hahú hala’o diskusaun ho autoridade sira,  iha Postu administrativu Suai kona-ba elaborasaun planu ordenamentu munisipál, iha Postu administrativu Suai, munisípiu Kovalima.

Pontu vokál Planu Munisipál Ordenamentu Territóriu ba Munisípiu Kovalima, Fernado Ronaldo da Costa apela, labele konstrui uma iha fatin ne’ebé risku tanba  iha  nia regulamentu rasik hodi bele  kria mapa.

“Daudaun atividade diskusaun ita hahú iha Postu administrativu Suai hafoin sei kontinua mós postu seluk ne’ebé pertense ba munisípiu Kovalima atu elabora PMOT”, Fernado Ronaldo da Costa informa ba jornalista, iha salaun Postu Suai, ohin.

Prosesu diskusaun ba elaborasaun Planu Munisipál Ordenamentu Territóriu (PMOT) ne’e partisipa hosi diretór servisu munisipál, xefe suku sira husi postu administrativu Suai, tanba atu hatene karakter PMOT presiza fó ideia ba malu.

Objetivu husi diskusaun grupu ne’e atu hato’o informasaun ba públiku kona-ba implementasaun atividade preparasaun PMOT Kovalima ho hato’o informasaun ba komunidade kona-ba etapa atividade preparasaun PMOT Kovalima (inklui atividade levantamentu no halibur dadus no informasaun).

Halibur informasaun husi komunidade kona-ba problema, potensiál no dezafiu iha dezenvolvimentu rejionál  iha munisípiu ida-idak ba input iha elaborasaun PMOT Kovalima.

Iha diskusaun ne’e, aborda pontu tolu mak hanesan ba dahuluk haree ba kondisaun ezistente no karakterístika munisípiu nian foku ba iha área sira hanesan fízika, demografia no sosio-kulturál, atividade ekonómika, infraestrutura no fasilidade públika sira hanesan kondisaun fízika (mota, foho, agrikultura, perigu/dezastre, nsst).

Kondisaun ekonómika (moris, atividade agrikultura, nst). Sósiu-kulturál no patrimóniu (atividade kulturál, lia-na’in, tara-bandu). Kondisaun transporte nian (kondisaun estrada, transporte públiku, nst).

Eletrisidade (fonte enerjia, rede, atendimentu) bee-moos (rekursu bee, kanalizasaun kanu, servisu sira). Saneamentu no fasilidade públika (eskola, fasilidade saúde, fasilidade relijiaun, nst) .

Pontu diskusaun ba-daruak haree ba asuntu sira kona-ba dezenvolvimentu ekonómiku, potensiál iha munisípiu idaidak ne’ebé diskute konsentra ba iha área sira hanesan agrikultura –foos, batar, ai-horis, nst; plantasaun kafé,  peska, pekuária, rekursu minerál, indústria no seluktan.

Pontu diskusaun ba da-toluk espesífika ba asuntu sira relasiona ho frakeza no dezafiu sira ne’ebé tenke rezolve hanesan kondisaun fízika, kondisaun ekonomia, rekursu umanu sira, infraestrutura, fasilidade públiku sira, instituisaun no governasaun.

Iha sorin seluk, Administradór postu administrativu Suai, Idelfonso Maria Amaral informa katak atividade ne’ebé hala’o iha postu Suai ne’e hanesan atividade kontinuasaun tanba foin lalais ne’e Ministru MPIE, Gastão de Sousa rasik lansa iha planu munisipál ordenamentu territóriu.

“Foin lalais ne’e ita lansa ona Planu Munisipál Ordenamentu Territóriu tanba ne’e ohin loron ami hamutuk diresaun nasionál ordenamentu espasiál ho konsultan mai husi Indonézia hodi organiza reuniaun ami foku hodi halo diskusaun iha grupu hodi diskute kle’an”, nia dehan.

Notísia relevante: https://tatoli.tl/2025/06/02/mpie-presiza-hamutuk-atu-dezenvolve-pmop-iha-kovalima/

Diskusaun ne’e bazeia ba formatu ne’ebé mak konsultan sira (Konsultór) prepara hanesan haree ba iha área sira sosio-ekonómiku, kultura, infraestrutura, saúde, edukasaun, saneamentu no seluktan. Atividade ne’e, suku lima iha Postu administrativu Suai idaidak aprezenta sira-nia kondisaun suku.

Tuir dadus monografia, Postu administrativu Suai iha nia suku Debos, Kamnasa, Suai Loro, Beko no suku Labarai ho nia aldeia 34. No, populasaun 29,525 ho totál xefe família 7504.

Entretantu, Planu Munisipál Ordenamentu Territóriu (PMOT) ne’e mak dokumentu estratéjiku ne’ebé orienta dezenvolvimentu lokál, hodi garante utilizasaun rai ne’ebé ordenadu, sustentavel no sensível ba kontekstu komunidade.

Objetivu PMOT

  • Defini modelu ordenamentu territoriál ba kada munisípiu.
  • Regula okupasaun no utilizasaun rai, inklui espasu públiku, agrikultura, zona urbana no área protejida.
  • Integra polítika setoriál hanesan agrikultura, edukasaun, saúde, no infraestrutura.
  • Atrai populasaun fila fali ba área rurál, hodi evita konsentrasaun iha Dili de’it.

Estadu atuál

Iha tinan-2025, Governu Timor-Leste aprova PMOT ba munisípiu Baukau, Vikeke no Lautein. Munisípiu seluk hanesan Ainaru, Aileu, Kovalima no Manufahi sei iha fase finalizasaun. Munisípiu Dili nia planu urbanizasaun foun mos iha prosesu revizaun.

Partisipasaun komunidade

Ministériu Planeamentu no Investimentu Estratéjiku (MPIE) halo konsulta públika iha munisípiu sira, hodi simu kontribuisaun husi komunidade, autoridade lokál, no organizasaun sivil2. Komisaun Konsultiva iha kada munisípiu ajuda akompaña prosesu ne’e.

Planu ida-ne’e importante tebes atu orienta dezenvolvimentu inkluzivu no sustentavel.

Notísia relevante: https://tatoli.tl/2025/03/12/planu-munisipal-ordenamentu-territoriu-ba-munisipiu-tolu-aprovadu/

 

Jornalista:Celestina Teles

Editór: Rafael Ximenes de A. Belo

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!