iklan

OEKUSI

Kirsty Gusmão: Hadomi ki’ikoan sira nu’udar futuru nasaun nian

Kirsty Gusmão: Hadomi ki’ikoan sira nu’udar futuru nasaun nian

Embaxadora boa-vontade, Kirsty Sword Gusmão, hamutuk ho Serbisu Rejionál Edukasaun RAEOA, segunda ohin komemora loron internasionál no nasionál ba labarik sira, iha EBF 30 Agostu Masin sub-rejiaun Pante Makasar ho tema ‘Inkluzaun ba labarik hothotu’ hodi proteje labarik sira-nia direitu garante inkluzaun no harii futuru ne’ebé di’ak. Imajen TATOLI/Abílio Elo Nini

OEKUSI, 01 Juñu 2026 (TATOLI) – Embaxadora boa-vontade, Kirsty Sword Gusmão, hamutuk ho Serbisu Rejionál Edukasaun Rejiaun Administrativa Espesiál Oekusi Ambeno (RAEOA), segunda ohin komemora loron internasionál no nasionál ba labarik sira, iha Eskola Bázika Filiál (EBF) 30 Agostu Masin sub-rejiaun Pante Makasar ho tema ‘Inkluzaun ba labarik hothotu’ hodi proteje labarik sira-nia direitu garante inkluzaun no harii futuru ne’ebé di’ak.

“Hatudu nafatin ita-nia domin ba ki’ikoan sira, ohin selebra sira-nia papél hanesan futuru nasaun nian liuhusi hatudu ita-nia respeitu no domin ba sira liuhusi edukasaun ho kualidade, labarik sira merese atu livre serbisu ho idade-ki’ik, sira mós tenke livre husi violénsia, baku iha uma laran no mós iha eskola,” Embaxadora boa-vontade, Kirsty Sword Gusmão.

Embaxadora boa-vontade, Kirsty Sword Gusmão, hamutuk ho Serbisu Rejionál Edukasaun RAEOA, segunda ohin komemora loron internasionál no nasionál ba labarik sira, iha EBF 30 Agostu Masin sub-rejiaun Pante Makasar ho tema ‘Inkluzaun ba labarik hothotu’ hodi proteje labarik sira-nia direitu garante inkluzaun no harii futuru ne’ebé di’ak. Imajen TATOLI/Abílio Elo Nini

Notísia relevante:Bankada CNRT parabeniza labarik sira iha Timor-Leste no mundu

Kirsty Sword Gusmão apela katak labarik sira hotu tenke livre husi violénsia tanba husi ema boot, maka labarik sira aprende, relasaun mós ho istória Timor-Leste, nakonu ho violénsia, agora tempu dame nian, entaun ema boot sira tenke fó ezemplu di’ak ba labarik sira katak bainhira iha konflitu, tenke rezolve liuhusi ko’alia, la’ós liuhusi baku.

“Nune’e ha’u-nia mensajen ba inan-aman sira, maibé mós ba manorin sira, tanba ita hatene husi peskiza katak, infelizmente iha laran, nafatin akontese dixiplina negativu liuhusi baku, ida-ne’e hanorin lisan ida negativu ba labarik sira. Tan ne’e apelu ikus ba manorin sira, futuru labarik sira-nia edukasaun iha ita-boot sira-nia liman, entaun liman ne’e tenke mamár no nakonu ho domin la’ós ho violénsia,” nia fó hanoin.

Embaxadora boa-vontade, Kirsty Sword Gusmão. Imajen TATOLI/Abílio Elo Nini

Notísia relevante:Igreja tenke iha prezensa hodi proteje labarik no grupu vulneravel sira

Iha biban ne’e, Diretór Rejionál Serbisu Edukasaun Oekusi, Vincêncio Cono, hateten, Governu Timor-Leste, liuhusi Ministériu Edukasaun opta edukasaun inkluziva, tanba ne’e labarik hothotu tantu problema fízika no defisiénsia iha direitu hanesan atu asesu edukasaun,

“Liga ho tema ohin loron, inkluzividade ba edukasaun, mezmu defisiénsia, iha eskola sira opta, edukasaun inkluzivu inklui ema hothotu ho defisiénsia oioin, tenke lori ba eskola hodi aprende, labele monu fali ba osan subsídiu, tanba hetan apoia bolsa da mãe tenke lori oan ba eskola. Mai ita kombate hamutuk! di’akliu oan sira tenke asesu edukasaun no livre husi diskriminasaun no violénsia tantu husi família no eskola,” nia afirma.

Diretór Rejionál Serbisu Edukasaun Oekusi, Vincêncio Cono.Imajen TATOLI/Abílio Elo Nini

Dirijente Edukasaun Oekusi ne’e énfaze, susesu umanu mai husi edukasaun ho edukativa, liliu prosesu aprendizajen, la’ós Konsisaun no Programa Merenda Eskolár mak prioridade, maibé fasilidade de’it, maibé prioridade liu numerasia no literásia – Estudante tenke hatene lee, hakerek no sura, hahú kedas husi ki’ik-oan sira.

Notísia relevante:Loron mundiál Labarik, Família tenke investe ba labarik sira-nia edukasaun

Lembra katak Loron Mundiál ba Labarik, kria iha 1945 iha 20 Novembru, atu promove moris di’ak labarik no fraternidade mundiál, hodi asinala data importante rua: adosaun Deklarasaun Direitu Labarik, iha 1959, no Konvensaun kona-ba Direitu Labarik, iha 1989, tratadu direitu umanu neʼebé amplamente ratifika iha mundu.

Loron ne’e oferese oportunidade globál ida ba Governu, família, edukadór, profisionál saúde, setór privadu no joven sira atu reflete kona-ba progresu sira neʼebé alkansa ona, denunsia injustisa no fortalese asaun koletiva atu garante infánsia digna, segura no plena.

Jornalista: Abílio Elo Nini

Editór: Rafael Ximenes de A. Belo

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!