iklan

NASIONÁL, EKONOMIA, HEADLINE

Governu Sei Haree Nesesidade Hafoin Autoriza Tan Voo Servisu Aéreu WFP

Governu Sei Haree Nesesidade Hafoin Autoriza Tan Voo Servisu Aéreu WFP

Traballadór servisu umanitáriu WFP to’o iha iha Aeroportu Comoro ho aviaun charter Malaysia Airlines, domingu (28/06). Imajen Tatoli/António Gonçalves

DILI, 06 juñu 2020 (TATOLI) – Ministru Transporte no Komunikasaun, José Agostinho da Silva, hateten Governu sei haree ba nesesidade hafoin autoriza tan servisu aéreu ba asisténsia umanitária ne’ebé oferese husi Programa Ai-han Mundiál (WFP, sigla inglés).

“Karik ba futuru maka sei iha tan pedidu voo ruma atu halo atendimentu ba asisténsia umanitária, liuliu transporta kargo mai ita-nia rai liga ho pandemia COVID-19, Ministériu Transporte no Komunikasaun (MTK) prontu atu fasilita,” tenik Ministru José Agostinho ba Agência Tatoli, iha Palásiu Governu, foin lalais ne’e.

Nia dehan, atu autoriza servisu aériu ne’e rasik foin daudaun Governu komunika ona ho reprezentante WFP iha Timor-Leste hodi fó asisténsia dala-tolu.

“Ita fasilita sira-nia voo mai Timor-Leste no tempu ne’e Ministériu Transporte Komunikasaun  liuhosi Autoridade Aviasaun Sivíl Timor-Leste (ASCTL, sigla portugés) halo aprovasaun voo dala-tolu iha loron 14, 18 no 28 juñu,” nia realsa.

Governate ne’e hateten asistánsia umanitária WFP nia ramata ona maibé karik iha futuru hakarak fó asiténsia ba situasaun COVID-19 maka sei haree.

WFP halo charter ba Malaysia Airlines, hodi oferese servisu aéreu asisténsia umanitária.

Voo dahuluk iha 14 juñu lori ekipamentu médiku ba prevensaun COVID-19 nian hamutuk kaixa 134 no traballadór  asisténsia umantária, enkuantu iha voo daruak ne’ebé akontese iha 21 juñu lori ekipamentu COVID-19 nian hamutuk kaixa haat, ne’ebé fó ba World Vision no voo datoluk tula traballadór WFP na’in-12 hodi fó asisténsia umanitária.

Bainhira WFP hahú halo intervensaun iha 1 maiu konsege transporta ona pasajeiru hamutuk 3.000 resin, ne’ebé semo ona bá destinasaun hamutuk 40. 

Relasiona ho transporte kargo, organizasaun mundiál ne’e tula ona sasán umanitáriu no saúde hamutuk metru kúbiku 17.000 ba nasaun 130 lori organizasaun na’in-33 nia naran.

Hahú husi loron ikus janeiru, WFP, Organizasaun Mundiál ba Saúde (OMS) no komunidade internasionál hahú haruka ona sasán umanitáriu inklui médiku ba nasaun 121 husi sentru lojístiku globál no rejionál, inklui Kuala Lumpur no Guangzhou, Xina, ne’ebé lokaliza iha Ázia.

Iha Ázia no Pasífiku, voo ne’ebé aluga husi WFP fó ona apoiu ba intervensaun hasoru COVID-19 iha Afghanistaun, Bangladesh, Laos, Myanmar, no Nepál, maibé iha fatin balun servisu umanitáriu ne’e hetan suspensaun ona desde marsu tanba pandemia.

Jornalista: Natalino Costa

Editora: Julia Chatarina

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!