iklan

HEADLINE, MUNISÍPIU, OEKUSI

MJ sertifika ema estranjeiru haat iha RAEOA sai sidadaun timor-oan

MJ sertifika ema estranjeiru haat iha RAEOA sai sidadaun timor-oan

Reprezentante Embaixada Repúblika Indonézia iha RAEOA, Bonifasius Agung Nugroho (liman loos), simbolikamente atribui sertifikadu ba sidadaun estranjeiru, Oriyance Benu (liman karuk), ne’ebé kaben ho timor-oan no hela kleur ona iha Timor-Leste, iha iha otél Ambeno Oé-cusse, domingu (27/11). Imajen/Mídia ZEESM

OÉ-CUSSE, 27 novembru 2022 (TATOLI)–Governu liuhosi Ministériu Justisa (MJ), domingu ne’e, sertifika sidadaun estranjeiru haat iha Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-cusse Ambeno (RAEOA) hodi sai sidadaun timor-oan, hafoin kumpre rekezitu sira ne’ebé prevee iha Konstituisaun hanesan hela ona iha Timor-Leste durante tinan-lima resin no seluk tan.

“Ohin sidadaun na’in-haat ofisialmente sai sidadaun Timor-Leste hafoin kumpre rekezitu hanesan ezame nasionalidade,” Ministru Justisa, Tiago Sarmento Amaral, informa iha diskursu atribuisaun sertifikadu títulu na’in ba rai, iha otél Ambeno Oé-cusse.

Atribuisaun sertifikasaun sidadaun ne’e realiza iha ámbitu serimónia atribuisaun sertikadu títulu na’in ba rai, ne’ebé akompaña direita hosi Primeiru-Ministru Taur Matan Ruak, membru Governu balun no Autoridade RAEOA.

Notísia relevante: Governu lansa atribuisaun sertifikadu títulu na’in ba rai iha Oé-cusse

Iha sorin seluk, Diretór Konservatóriu Rejistu Sivíl Notariadu RAEOA, José Ase Neno Colo, informa, daudaun ne’e sidadaun estranjeiru 66 iha RAEOA hahú prepara tuir ezame nasionalidade iha tinan oin.

“Ohin sira na’in-haat kumpre ona rekezitu sira atu tuir baze legál hosi Ministeriu Justisa nian. Durante ne’e iha Oé-cusse iha ema 200-resin mak sai ona sidadaun timor-oan,” nia akresenta.

Diretór dehan, prosesu atu sai sidadaun ne’e, primeiru tenke esplika rekerimentu no aprezenta ho dokumentu hodi submetee ba teste atu sai nasionalidade timor-oan.

Sertifikasaun nasionalidade ne’e iha kategoria tolu hanesan pur kazamentu (kaben ho ema timor-oan), naturalizasaun no naturalizasaun hosi altu relevante.

“Hafoin hatama rekerimentu ba Ministériu Justisa, maka hatún fali despaisu ba Diresaun Jerál Servisu Rejistu Notariadu hodi halo prosesu koordenasaun ho Ministériu Edukasaun Juventude no Desportu (MEJD) hodi realiza teste ezame eskrita no orál,” nia katak.

Rekizitu ba sidadaun estranjeiru ho tipu nasionalidade pur kazamentu maka tenke iha sertidaun kazamentu hosi igreja, hela iha territóriu Timor-Leste mínimu tinan-lima no másimu tinan-10 ba leten, tenke iha vistu no pasaporte hosi nasaun orijen, vistu rezidénsia permanénsia iha Timor no sertidaun moris.

Teste ne’e kobre matéria sira hanesan lian ofisiál tetun, portugés, kultura Timor, lei sira-ne’ebé aplika hanesan nasionlaidade, Konstituisaun, marxa (hino nasionál), bandeira no seluk tan.

Nune’e, bainhira pasa ona iha faze teste, parte notariadu hato’o filafali ba Ministériu Públiku (MP) hodi verifika iha rejistu kriminál ka la’e, no bainhira prosesu tuir maka maka konklui loos hotu ona maka MJ hatun filafali despaisu hodi públika ona Jornál Repúblika hafoin parte servisu notariadu emite sertifikadu sai sidadaun timor-oan.

Jornalista   : Abílio Elo Nini

Editora       : Julia Chatarina

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!