Hosi: Memensio Sequeira Freitas
(Reflesaun pesoál ba polítika ne’ebé akontese durante tinan 22 Timor-Leste ukun rasik aan)
Introdusaun
Situasaun polítika, sosiál, ekonomia no seguransa ba moris iha ita-nia rain ikus-ikus ne’e la’o la dun di’ak no bele lori ita ba ameasa ida boot-liu iha tempu sira oin mai, bainhira ita la konsege resalta ka hakat liu situasaun hirak ne’e. Simplesmente, situasaun hirak ne’e mosu tanba arogánsia polítika entre líder polítiku sira no tanba mós polítiku sira la konsege jere ho di’ak sira-nia diverjénsia polítika.
Reflesaun simples ida-ne’e mosu atu fó hanoin fali ba ita hotu katak Estadu ida-ne’e sedang tidak baik-baik saja! Konxiente ka lae maibé ita iha hela ameasa boot ida nia laran, ameasa ba sustentabilidade vida Estadu nian, ameasa ba soberania alimentár ne’ebé sei kauza Povu hamlaha, ameasa ba futuru rai ida-ne’e nian ne’ebé laiha serteza ba fonte rendimentu nian, ameasa ba garante kualidade saúde ne’ebé ita hotu hein, ameasa ba kualidade edukasaun ida-ne’ebé sei hamosu edukasaun libertadora, nune’e la fó biban atu colonidade de poder, de saber e de ser permanese beibeik iha ita-nia rain no ameasa sira seluk tan ne’ebé ita la espera.
Polítika Nasi Goreng no ninia efeitu sira ba povu no Estadu nia moris
Polítika katak maneira atu ukun Estadu ida no relasaun entre Estadu sira (Disionáriu INL: 2005, p. 675). Amplamente, polítika katak atividade oioin iha Estadu ida-nia laran ne’ebé liga ba prosesu atu define objetivu sira hosi Estadu ida-nian no oinsá mak bele realiza ka materializa objetivu hirak ne’e ba bem estar ema hotu nian ne’ebé hola parte iha Estadu ida-nia laran (Trisakti, 2020).
Ita-nia Konstituisaun iha ninia artigu 6 hatuur ho klaramente objetivu sira Estadu nian. Entre objetivu bara-barak ne’e, ida mak atu garante no promove sidadaun sira-nia direitu fundamentál no garante no promove respeitu ba Estadu tuir Lei no tuir demokrasia nia prinsípiu.
Atu konkretiza objetivu Estadu ida-ne’e, ita iha ona governasaun sia mak troka malu, lejislatura neen mak tama sai ona iha Uma Fukun, Prezidente Repúblika na’in-haat mak troka malu ona ba mai. Figura hirak iha Prezidénsia Repúblika, iha Governu no iha Parlamentu Nasionál, la seluk la leet, ema mak hanesan hela de’it durante tinan 22 ne’e nia laran. Dezde tinan 2007, ita gasta ona biliaun ba biliaun hosi fundu petrolíferu hodi harii Estadu ida-ne’e. Infelizmente, osan hirak ne’e hanesan anin huu lakon tiha de’it, la hamosu hela fitar di’ak ruma iha ita-nia rain.
Rezultadu hosi biliaun ba biliaun hosi fundu soberanu ne’ebé ita gasta durante tinan hirak ne’e, hamosu de’it klase élite lubuk oan ida no klase média natoon ne’ebé besik liu ba apá boot sira, enkuantu kuaze metade hosi Povu Maubere ida-ne’e kontinua nafatin moris iha liña pobreza nia okos ho kondisaun má-nutrisaun ne’ebé aas. A final das contas, bainhira distintu deputadu sira iha uma fukun debate malu kona-ba Povu nia osan, Povu nia naran boot tiha hanesan foho Ramelau, no iha ninia implementasaun, Povu sai krekas liu tiha fali nehek ne’ebé la’o la vale iha distintu sira-nia matan.
Halerik ne’ebé Povu hato’o hosi tinan ba tinan mak nafatin hela de’it sem iha solusaun no mudansa di’ak ruma mak sira sente. Ita halo duni ona buat lubuk ida hanesan estrada, eletrisidade, edifísiu foun lubuk ida, maibé hirak ne’e ninia folin seidauk iha balansu ho osan Povu nian ne’ebé ita gasta ona. Apalagi niani retornu! Planu dezenvolvimentu ne’ebé ita iha, furak tebe-tebes iha ninia teoria, maibé, iha ninia prátika, planu ida-ne’e hetok hakdasak iha fatin de’it.
Tanba ita gosta de’it kedok malu hanesan koziñeru sira kedok nasi goreng iha taxu laran, Povu nia moris hetok sai ameasadu liután. Ita imajina de’it foos ho nesesidade báziku sira-nia folin ne’ebé kontinua sa’e loron ba loron, ai-moruk iha ospitál ne’ebé la rezolvidu to’o ohin loron, kazu menus profesór iha eskola sira-ne’ebé seidauk iha solusaun (mezmu iha ona prosesu nia laran) no problema sosiál bara-barak ne’ebé la’o hela, ita lahatene atu bá para loos iha pontu ida oinsá? Foi sorte, Povu ida-ne’e, Povu ida-ne’ebé nunka lakon esperansa tanba sira hakat liu ona situasaun defisil lubuk ida iha rai ida-ne’e nia ezisténsia!
Iha lidun seluk, vingansa polítika sai tiha ona kultura foun polítika ida-ne’e nian. Governu ida tuun, sai ho ninia dadus hotu, hanesan fali dadus hirak ne’e sira hamosu ho sira nia rekursu rasik. Governu ida sa’e fali, ba tebe sai hotu tékniku sira-ne’ebé domina ona sistema servisu iha instituisaun Estadu nian tanba de’it koor polítika ne’ebé la hanesan. Haluha tiha katak ema hirak ne’e Povu baibain ho kapasidade téknika ke bele ajuda dudu prosesu ne’e ba oin. Tanba atu oinsá ba mós, Membru Governu perigu ida sei la halo buat hotu-hotu sem iha ekipa tékniku ida forte, ne’ebé domina no komprende sistema servisu nian.
Iha fatin barak, governante sira hasai ka hapara hotu ema on duty sira tanba de’it razaun “Kontratu mak hotu” no sena tama fali ema ho non job sira liuhusi funsionáriu kazuál ne’ebé ninia prosesu mós dala ruma la’o sees tiha hosi Lei. Piór liu, funsionáriu kazuál balun mai ho polos dehan: “tanba halimar de’it iha uma, entaun maun sira haruka mai servisu”. Seluk fali dehan “ha’u, tanba halo hotu servisu partidu nian iha tempu kampaña, entaun ha’u iha direitu mai servisu iha ne’e mezmu komputadór de’it mós lahatene loke no taka”.
Loos duni katak ita-nia Konstituisaun iha ninia artigu 50 garante direitu ba servisu maibé tenke lembra mós katak númeru 3 hosi artigu refere dehan “labele iha despedimentu sem kauza justa ka tanba motivu polítiku, relijiozu ka ideolójiku”!
Bele dehan, polítika ida-ne’e ita imajina hanesan koziñeiru ida-ne’ebé prepara hela nasi goreng iha taxu laran. Mezmu etu refere tasak tiha ona, igredientes ka temperu sira tau loos hotu ona, maibé koziñeru refere kedok nafatin de’it iha taxu laran no nunka hasai hodi fornese ba konsumidór sira hodi bele sente ninia sabór. Kedok ba kedok mai, hamosu de’it lian barullu hosi kontaktu entre kanedok ho taxu, no piór liután, etu refere bele hotu tiha de’it iha taxu laran tanba koziñeru sira mak koko no koko to’o hotu. Nune’e, molok suru sai mai li’ur, koziñeru sira, hamutuk ho nia kroni sira-nia kabun bosu liu tiha uluk ona, enkuantu Povu ne’ebé hein ho esperansa atu han, la konsege hetan nem musan ida ou bele karik mós hetan lerek de’it restu uitoan ne’ebé belit hela iha taxu lolon.
Kontrolu sosiál iha ita-nia rain
Realidade sira-ne’ebé kontinua la’o iha ita-nia rain hodi hamosu konfrontasaun sosiál ne’e dada mós Bispu timoroan sira-nia atensaun no preokupasaun. Nune’e, iha Domingu Resureisaun tinan ida-ne’e nian, Bispu sira Timor nian liu hosi Conferénsia Episcopal Timorense hasai Karta Pastorál ida ho reflesaun kle’an, Karta pastorál ne´e bolu atensaun ba públiku tomak, liuliu polítiku no governante sira atu haree hikas fali se polítika públika ne’ebé ita halo ona ba rai no Povu ida-ne’e, Durante tinan 22 nia laran ne’e, repsonde duni ba ita-nia espetativa iha era ukun rasik aan ida-ne’e ka lae?!
Ba ha’u, Karta Pastorál ida-ne’e bolu atensaun ba líder sira, polítiku sira, ukun-na’in sira eh autoridade rai ida-ne’e nian atu moris hi’as fali hosi toman aat ne’ebé importa liu sira-nia interrese polítika duké interrese komún Povu nian. Atu sira moris hi’as fali hosi sira-nia polítika kedok malu, polítika populista no partidarizmu, hosi arogánsia no ganánsia ba podér, hosi polítika la loos ne’ebé durante ne’e sira aplika no implika ba Povu no Nasaun nia vida atu haree fali ba kotuk uitoan, atu halo mós reflesaun ne’ebé kle’an ba atetude polítika sira-ne’e para ke bele hadi’a fali buat naksalak ruma ho objetivu fundamentál mak realiza libertação do povo ne’ebé ita hotu komunga iha tempu rezisténsia nian.
Karta Pastorál ida-ne’e reflete no aprezenta faktu sira-ne’ebé akontese ba ita-nia Povu durante períodu ukun rasik aan ida-ne’e. Amu Bispu sira levanta kona-ba problema oioin ne’ebé Povu hasoru (kauza hosi polítika públika ne’ebé polítiku sira defende durante ne’e) hanesan iha aspetu sosiál, polítika, ekonomia, justisa, saúde, edukasaun, ekolojia no seluk tan (Karta Pastorál 2024). Amu Bispu sira iha razaun atu alerta aspetu hirak ne’e tanba sira iha mós dever morál nu’udar Uma Kreda nia autoridade ne’ebé tau matan ba Sarani no Povu sira iha rai ida-ne’e.
Iha opiniaun oioin ne’ebé mosu hafoin Karta Pastorál ne’e fó sai, balun pro no balun kontra, balun até akuza tan Uma Kreda katak tama hotu ona iha gaiola Estadu nian liuhusi subvensaun públika ne’ebé Igreja simu kada tinan. Kabe ba ema ida-idak atu espresa ninia opiniaun tanba konsagra mós iha Konstituisan Repúblika artigu 40, Maibé dala ida tan, nu’udar autoridade másimu Uma Kreda nian, Bispu sira iha obrigasaun no responsabilidade morál hodi bolu atensaun ba autoridade kompetente relasiona ho buat la loos barak ne’ebé la’o hela ita ita-nia matan.
Bispu sira tenke bolu duni atensaun ida-ne’e tanba mós kontrolu sosiál iha ita-nia rain fraku tebes ona. Mídia no jornalista sira-ne’ebé tuir loloos hola papel ida-ne’e mós lakon ona karáter nu’udar ajente kontrolu sosiál nian. Mídia barak sai ona mídia ba partidu hodi divulga de’it informasaun sira-ne’ebé benefisia partidu ruma no lakohi fó sai informasaun sira-ne’ebé prejudika fali polítika partidu sira nian. Jornalista preokupa liu oinsá mak sira bele sai mídia oficer iha repartisaun Estadu nian ka iha ministériu balu envezde uza profisaun jornalista ida-ne’e hodi kontinua halo kontrolu sosiál liuhusi fó sai informasaun sira-ne’ebé kredível no fatuál. Ita bele komprende tanba nesesidade moris nian, obriga ema ida bele ignora tiha ninia knaar loloos hanesan ema profisionál.
Ita-nia sosiedade sivil sira mós lakon ona espirítu pensamentu krítiku nian. NGO Forum buka liu oinsá mak sira bele kontinua eziste envezde buka oinsá mak sai ajente ba kontrolu sosiál hodi bolu beibeik atensaun ba Estadu bainhira buat ruma la’o ladun loos karik. Ha’u -ia preokupasaun mak karik subvensaun públiku ne’ebé sosiedade sivil sira simu kada tinan ne’e mós mak halo kon ke sira lakon ona espíritu krítiku nian ne’e karik? Ha’u hanesan deskonfia de’it… Tanba, poder sira halo buat hotu-hotu hodi bele kontinua mantein sira-nia poder liuhusi dalan oioin, inkluindu atribui subvensaun públika ba sosiedade sivil sira, nune’e sira bele taka ibun mezmu buat ruma la’o la dun loos.
Iha parte seluk, ativista sira be hamriik iha liña frente hodi hakilar kontra hasoru injustisa sosiál ne’e mós loron ba loron komesa menus no lakon ba beibeik. Balun, bainhira hetan tiha oportunidade iha sistema Estadu nian, haluha tiha ninia pasadu nu’udar ativista, aleinde tanba sistema ne’ebé vinkula ninia servisu mós tanba nia hetan ona saida mak nia hakarak iha ninia vida. Ohin loron, ativista barak sai ona simpatizante no ekipa tékniku partidu nian hodi bele gaña mós oportunidade ruma iha governasaun laran. Nune’e, krítika hasoru injustisa sosiál lakon leet de’it ona hosi ativista sira-nia ibun.
Sosiedade sira mós antipatia liu ona hasoru situasaun hirak ne’e. Karik tanba sira pasrah de’it ona ba situasaun hirak ne’e ka tanba sira laiha duni kbiit atu hateten sai buat ne’ebé sira sente la di’ak ou entaun tanba sira mós hanoin katak di’ak-liu buka moris hodi bele sustena vida ho família duké ulun moras fali ba kestaun komún nian. Yang jelas, sosiedade ida-ne’e lakon duni ona karáter krítiku iha situasaun hirak ne’e. Iha ema balun ne’ebé sei halo lerek krítika hasoru polítika públika balu, so ke, kuandu nia halo krítika, ninia maluk Povu baibain sira mak tetak fali nia rahun didi’ak iha mídia sosiál sira. Susar hasoru terus mak ida-ne’e duni. Eskritór balun ne’ebé uluk gosta hakerek krítika hasoru governasaun anterior sira, oras ne’e mout hotu ona hamutuk ho priviléjiu ne’ebé sira hetan. Pokoknya, lakon kompletu.
Tanba ida-ne’e duni, bainhira amu Bispu sira hasai Karta Pastorál ida-ne’e iha tempu ne’ebé serta, ita hotu hein katak bele hetan konsiderasaun hosi pemegang kekuasaan iha rai ida-ne’e. Tauk mak apá boot sira la rona no la rona hodi kontinua nafatin de’it toman aat ne’e ba oin. Se apá boot sira la rona, entaun mensajen hosi Karta Pastorál ida-ne’e sei monu leet de’it ba rai, no Povu kontinua lambe rai iha rai ne’ebé sira rasik liberta ho sira-nia kosar no raan (Eroi boot Nicolau Lobato).
Maktaka
Nu’udar timoroan, ita hotu sente preokupadu ho realidade hirak ne’e. Ita hotu nia responsabilidade atu ko’alia sai buat ne’ebé laloos iha rai ida-ne’e. Basá, rai ida-ne’e hetan nia ukun aan mai hosi sakrifisiu ema barak nian, liuhusi terus no susar oioin. No tanba mós iha tempu luta, ita komprometidu ba malu atu labele halo Povu maubere ida-ne’e atan ba beibeik.
Amu Domingos Maubere iha ninia omília iha Domingu Resureisaun bainhira lee Karta Pastorál, argumeta katak Inu Foho Ramelau ne’e ita-nia inu revolusaun nian! Maibé tanbasá mak timoroan sira sei sai atan ba beibeik? Amu Maubere mós bingung tiha ho situasaun ida-ne’e! Até amu Maubere rasik salienta duni katak ita iha hela ameasa nia laran. Ameasa tanba mina hosi Greater Sunrise ne’e sei la mai iha tinan lima ne’e nia laran (hanesan mós ho deklarasaun SE. PM nian), katak ida-ne’e sei sai hanesan mehi de’it.
Se ida-ne’e loos no karik ita laiha duni alternativu rendimentu seluk, mak la’ós imposiível se ita sei hasoru mós ameasa finanseira iha tinan hirak tuir mai. Buat importante ne’ebé iha tenke kuidadu mak ameasa ida hosi tusan ne’ebé sa’e daudauk ona ita. Amu Maubere nia liafuan karik dehan “neineik ema sei lelaun hotu ita-nia uma, ita-nia Nasaun, tanba ema-nia deve iha ona ita nia leten”!
*) Hakerek na’in manorin ida iha Eskola Sekundária Jerál 12 de Novembru Dili no hela iha Manleuana.





