Governu inaugura edifísiu Akademia Militár iha Aileu

AILEU, 02 Fevereiru 2026 (TATOLI)- Ministériu Defeza hamutuk ho Institutu Defeza Nasionál no FALINTIL-Forsa Defesa Timor-Leste (F-FDTL), ofisialmente halo ona inagurasaun edifísiu foun Akademia Militar Konjunta (AMK) ne’e e halo iha Suku Liurai, Munisípiu Aileu.
Diretór Interinu Institutu Defeza Nasionál (IDN), Nuno Corvelo Sarmento, esplika, eventu ne’e iha valór istóriku, institusionál no nasionál ne’ebé aas, tanba marka kontinuidade dalan hosi luta rezisténsia armada ba konsolidasaun Estadu Demokrátiku.
“Eventu komemorativu ohin hala’o ho enkuadramentu prinsipál tolu mak hanesan; inaugurasaun edifísiu foun ba servisu formasaun no hanoin estratéjiku, lansamentu website ofisiál Akademia Militár Konjunta, no komemorasaun tinan transformasaun FALINTIL ba F-FDTL ba dala-25″, Corvelo hateten iha nia diskursu iha ámbitu lansamentu edifísiu akademia militár konjunta ne’ebé hala’o iha Suku Liurai, Munisípiu Aileu, segunda ohin.
Nia dehan, edifísiu Akademia Militár konjunta ne’e lansa mós website ofisiál Insitituitu Universitáriu Defeza Nasionál (IUDN).
Nuno Corvelo hateten, komemorasaun tinan 25 ne’e fó oportunidade atu reflete momentu desizivu ida iha istória kontemporánea Timor-Leste.
FALINTIL, hanesan pilár militár iha luta ba libertasaun nasionál no nia transformasaun ba F-FDTL simboliza pas husi rezisténsia armada ba forsa nasionál ida-ne’ebé profisionál, disiplinadu, konstitusionál no subordinadu ba podér polítiku demokrátiku.
Nia haktuir, munisípiu Aileu koñese nu’udar sentru importante iha istória rezisténsia armada no seguransa nasional. Ohin loron, Aileu simboliza ligasaun istórika entre luta ba independénsia no esforsu kontinuu atu konsolida Estadu.
Nia dehan, inaugurasaun edifísiu foun no lansamentu website Akademia Militar Konjunta reprezenta investimentu estratéjiku Estadu nian iha área formasaun, koñesimentu no hanoin estratéjiku, hanesan baze fundamentál ba defeza nasional, ho komponente ida dijitalizadu modernu, liu husi aplikasaun ( Smart Education System/SES).
“Akademia ne’e sei prepara kuadru militár, polisiál no sivíl sira atu hasoru dezafiu seguransa kontemporánea, estabilidade nasional, rejionál no internacional, hodi asegura dezenvolvimentu ida produtivu no sustentável ba longu prazu,” nia hatene.
Nia hatutan, IDN reafirma nia kompromisu atu fó onra ba legadu FALINTIL, hametin F-FDTL no kontribui ba formasaun líder estratéjiku sira ne’ebé iha futuru sai nu’udar servidor kualifikadu ba Estadu.
Diretór Interinu IDN agradese ba Prezidente Repúblika, Governu, Parlamentu Nasional no parseiru internasionál sira tanba apoiu kontinu ba dezenvolvimentu no hametin instituisaun defeza Timor-Leste nian.
Nia hateten, akademia militár konjunta sei fó kontribuisaun signifikativa ba formasaun líder no kuadru superiór F-FDTL no PNTL, inklui partisipante sivíl sira. Akademia ne’e sei akomoda estudante to’o ema 120, liuhusi prosesu konkursu públiku ne’ebé hala’o husi Ministériu Defeza.
Nia hatutan, konstrusaun edifísiu uza orsamentu aproximadu millaun $3, ho fasilidade modernu, inklui dormitóriu.
Prosesu konstrusaun hahú iha fulan Setembru 2025 no tuir planu sei remata iha fulan Fevereiru 2026.
Inagurasaun ne’e realiza iha momentu istóriku ida, hanesan parte husi komemorasaun dala-25 transformasaun FALINTIL ba F-FDTL, ne’ebé selebra iha loron 2 Fevereiru 2026, no konsidera hanesan marku importante iha prosesu konsolidasaun soberania, integridade territoriál no defeza nasionál Estadu nian.
Harii Akademia Militár Konjunta la’ós de’it projetu dezenvolvimentu militár, maibé mós hanesan forma ida atu valoriza no preserva istória rezisténsia nasional. Área Aileu iha valór istóriku boot tanba sai fatin importante iha kriasaun FALINTIL iha tinan 1975 no prosesu akantonamentu iha tinan 1999, hafoin remata funu.
Harii Akademia Militár Konjunta sei fó benefísiu signifikativu ba Estadu-Nasaun, tanba hametin kapasidade operasional no planeamentu estratéjiku F-FDTL, kontribui ba seguransa nasionál no rejionál no globál, no hametin relasaun di’ak entre forsa defeza no komunidade. Inisiativa ne’e mós fó oportunidade ekonomika no sosiál ba komunidade lokál iha Aileu.
Nia konsidera, inaugurasaun Akademia Militar Konjunta iha Hundolte hanesan desizaun estratéjika tuir interese nasional, ne’ebé reflete kontinuidade istórika rezisténsia no kompromisu nasional atu harii forsa defeza modernu, profisionál no responsável ba dame, estabilidade no unidade nasionál Timor-Leste nian.
Iha fatin hanesan, Xefe Estadu Maiór Jenerál Forsa Armada, Tenente Jeneral, Falur Rate Laek hatutan, Aileu mak rai ne’ebé FALINTIL moris.
“Aileu mós mak rai ne’ebé ami transforma forsa rezisténsia ne’ebá iha instituisaun defeza modernu. Ohin loron, iha Aileu Akademia Militar tuur, simbolikamente ligadu ba pasadu gloriozu rezisténsia ba futuru profesionalizmu ne’ebé la iha dúvida. Ne’e la’ós koinxiénsia superfisiál, nia mak kontinuasaun istóriku,” nia afirma.
Tuir Falur, eskola akademia militár marka inísiu siklu permanente no regulár rekoñsimentu institusionál. Medalla sira ne’ebé fo ohin loron simboliza justisa no rekoñesimentu ne’ebé dignu. Ne’e prosesu ne’ebé sei kontinuu no sai institusionál ho objetivu klaru.
“Ha’u halo apelasaun espesiál ba família personál militár sira. Imi mak baze invizivel maibé la substituível ba forsa institusional. Bainhira imi-nia oan, mane, no feen sira ba halo misaun difisil iha territóriu perigozu no kondisaun dezafiante, mak imi-nia apoiu morál ne’ebé la makas, imi-nia sakrifísiu konxiente maibé silensiozu, imi-nia domin amór ne’ebé la iha dúvida, mak sustenta sira no fó korrajen,” nia dehan.
Ministru Defeza, Kontra Almirante, Donaciano Costa Gomes Pedro Klamar Fuik, hateten, inaugurasaun akademia militár konjunta nu’udar komprimisiu ba defeza modernu, integrada no aumentada ba iha futuru.
“Akademia militár ne’e reprezenta infraestrutura modernu ne’ebe hola parte iha ami-nia vizaun hodi kria forsa profisional, kapaas no signifikadu ne’ebe transforma diferentes estudu no diferente kompleksidade, iha ne’ebé atu sai forsa ne’ebe mak koezaun no profisional iha futuru hodi ba servisu seguransa nasionál hodi garante paz no estabilidade iha nasaun.
“Durante tinan 25 ita-nia militar frekuente esperiénsia ho militár sira husi nasaun oinoin, tanba ne’e ho akademia militár konjunta ida ne’e bele eleva sira-nia kapasidade intelektuál hodi hamutuk prevene krime sira iha futuru,” nia esplika.
Entretantu, konstrusaun edifísiu akademia militár konjunta, konstrui hahú hatuur fatuk dahuluk iha 30 Agostu 2025 ne’ebe mak konstrui hosi Empreza Xineza ho valór orsamentu millaun $3.
Jornalista: Natalino Costa
Editór: Evaristo Soares Martins

