Oradór Internasionál husu TL tenke tau atensaun ba problema stunting

DILI, 24 Agostu 2026 (TATOLI)–Oradór sira iha eventu Science for Development Summit 2026 Sci-Tech EXPO 2026 ne’ebé hala’o iha Sentru Konvensaun Dili (CCD), segunda ne’e, husu atensaun urjente ba problema stunting iha Timor-Leste ne’ebé afeta liu 40% labarik sira ho tinan lima mai kraik iha zona rurál.
Oradór, Yana Shapiro, hateten nia triste no onradu atu mai iha Timor-Leste hodi fahe esperiénsia no fó hanoin atu tau atensaun ba problema stunting.
“Ha’u sente onradu tebes atu mai iha ne’e, no ha’u mós triste tebes atu mai iha ne’e, atu komprende kuantidade stunting iha labarik sira ho tinan lima (5) mai kraik ne’ebé liu 40% husi populasaun rurál. Ida-ne’e númeru ida-ne’ebé mak halo ha’u tauk atu rona,” Oradór ne’e dehan.
Nia subliña katak problema ne’e hahú la’ós hafoin labarik moris, maibé molok labarik moris, ida-ne’e relasiona ho falta nutrisaun ba inan sira inklui folatu, vitamina A no zinku.
“Ita tenke iha sistema ida kona-ba utilizasaun rai nian, ita tenke iha sistema ida kona-ba produsaun. Ita tenke iha sistema ida kona-ba sertifikasaun fini nian ba ai-horis sira ne’ebé hadi’a ona, ita tenke iha sistema sira kona-ba distribuisaun, ita tenke iha sistema sira kona-ba konsumu,” nia dehan.
Yana Shapiro mós husu atu iha sistema ai-han ne’ebé viável finanseiramente, viabilidade tékniku, sustentável ba ambiente, no aseitável sosiál no polítika.
“Siénsia ai-horis nian la’ós ai-moruk ba buat hotu-hotu. Se ita labele entrega ai-han nutritivu ba ita-nia viziñu sira, ba ita-nia komunidade sira-ne’ebé dook millaun 100 husi ita-nia uma, ba sidade boot sira, entaun ita falla ona, ho laran-susar, iha abilidade atu fó-han ita-nia an rasik,” nia hatutan.
Iha fatin hanesan, oradór David Beasley hateten katak progresu iha ona maibé serbisu barak sei presiza halo.
“Ne’e halo fuan kanek tebes. Maibé, iha progresu ne’ebé maka halo ona. Ita-boot sira hetan ona ita-boot sira-nia liberdade, ita-boot simu ona ita-boot sira-nia liberdade, ita-boot sira luta maka’as ba ida-ne’e no progresu sira halo daudaun, maibé iha serbisu barak liután atu halo,” nia dehan.
Nia esplika katak, Programa Ai-han Mundiál prontu atu kolabora ho Timor-Leste hodi rezolve problema stunting, ho esperiénsia husi nasaun sira hanesan pakistaun.
“Maibé hanesan Howard hateten, la’ós de’it kona-ba loron 1.000 dahuluk hafoin loron moris nian, ida-ne’e mós kona-ba fulan sia atu hetan nutrisaun ne’ebé di’ak ba inan sira. Ida-ne’e krítiku tebes. No fallansu atu hetan nutrisaun ne’ebé loos, literalmente, husi impaktu ba stunting bele sai impaktu ida besik 15% husi ita-boot sira nia PIB. Ida-ne’e importante tebes, importante tebes atu rezolve kestaun ida-ne’e,” nia subliña.
Eventu Science for Development Summit 2026 Sci-Tech EXPO 2026 ne’e partisipa husi peritu internasionál sira hodi diskute solusaun siéntifika ba dezafiu dezenvolvimentu iha Timor-Leste.
Jornalista : Hortêncio Sanchez
Editór : Cancio Ximenes

