Transformasaun Xiaqi: Husi moris iha ró bá moris di’ak iha rai-maran

NINGDE (XINA), 19 Setembru 2026 (TATOLI) – Uma permanente sira, negósiu kulinária, komérsiu ai-han tasi nian, no atividade akuakultura agora sai parte integrante husi moris iha aldeia Xiaqi, Ningde, Provínsia Fujian, Xina.
Susar atu imajina katak menus husi dékada tolu liubá, família barak iha komunidade ne’e depende ba ró sira hanesan sira-nia uma no fonte subsisténsia prinsipál.
Transformasaun ida-ne’e observa diretamente husi delegasaun jornalista sira husi nasaun ASEAN, ne’ebé vizita Xiaqi iha sábadu, nu’udar parte husi ajenda dahuluk Workshop Media ASEAN nian iha Fujian, ne’ebé hala’o husi loron 19 to’o 23 Setembru 2026.

Delegasaun to’o iha Aeroportu Fuzhou maizumenus tuku 1h30 lokraik, oras lokál, hafoin kompleta atividade oioin iha Guangxi. Hafoin to’o aeroportu, grupu ne’e kontinua viajen liuhusi estrada maizumenus oras rua ka tolu bá Ningde, hodi observa mudansa komunidade peskadór lokál ne’e.
Xiaqi koñesidu hanesan povoasaun ida iha parte leste Provínsia Fujian, ne’ebé família sira moris iha ró durante jerasaun barak molok muda ba rai-maran.
Moris iha ró
Molok muda ba rai-maran, ró sira la’ós de’it ferramenta sira ba peska, maibé mós sai uma ba família sira. Ró sira sai fatin ba toba, han, hemu, kaer ikan no haki’ak oan sira.
Prosesu tranzisaun komunidade nian ba rai-maran hahú dékada tinan 1990 nia rohan. Hafoin muda, pesaka nafatin sai parte importante komunidade nia moris, maibé hahú komplementa ho akuakultura, komérsiu no prosesamentu ai-han tasi nian, restaurante, servisu no atividade ekonómika sira seluk.
Zheng Yue Er, rezidente Xiaqi ne’ebé moris iha tinan 1979, fahe nia esperiénsia ho delegasaun jornalista ASEAN durante vizita bá aldeia referida.
“Ha’u moris iha ró peska nian. Dezde ki’ik, ha’u esperiénsia rasik moris iha komunidade peska nian ne’ebé moris iha ró. Ha’u mai husi família peskadór lokál ida no pasa ha’u-nia infánsia hela iha ró, molok hela iha uma ai-riin ida durante tinan balun”, Zheng hatete.
Hafoin kompleta nia edukasaun, Zheng husik nia knua ba tempu badak hodi buka serbisu iha fatin seluk. Maibé, iha dékada 1990 nia rohan, nia filafali no hahú serbisu iha Xiaqi. To’o ohin loron, nia serbisu ona tinan 30-resin iha nia aldeia.
Bainhira nia fila, Zheng haree katak família peskadór sira sei hela iha ró no nia asiste rasik prosesu tranzisaun komunidade nian bá hela-fatin permanente iha rai-maran.
“Ha’u bele hatete katak mudansa ne’e rezultadu husi esforsu hamutuk entre Governu no komunidade”, nia hatete bainhira husu kona-ba sé maka iha papél signifikativu liu iha dezenvolvimentu Xiaqi nian.
Tuir Zheng, iha faze inisiál sira, Governu fornese rai no ajuda estabelese infraestrutura bázika, inklui bee, eletrisidade, estrada no rede komunikasaun sira hodi apoia komunidade hodi harii moris foun iha rai.
Rezidente sira mós hetan asisténsia finanseira, inklui subsídiu dala ida de’it ho montante maizumenus 1.300 yuan ba ema ida hodi ajuda kustu dezlokasaun no konstrusaun uma nian.
Apoiu ne’e mós abranje servisu kuidadu saúde, apoiu ba idozu sira, edukasaun labarik sira-nian, oportunidade empregu ba jerasaun foun sira, no formasaun abilidade ba komunidade.
“Iha pasadu, ami nia komunidade peskadór sira kuaze depende tomak ba peska tradisionál. Tuirmai, ami hetan formasaun iha akuakultura no abilidade oioin seluk hodi habelar ami nia oportunidade sira empregu nian”, nia esplika.
Husi peska ba atividade ekonómika oioin

Tuir Zheng, antes tinan 1997 no 1998, peska mak komunidade nia fonte rendimentu prinsipál. Ohin loron, enkuantu rezidente balun kontinua serbisu nu’udar peskadór, sira seluk habelar ona atividade iha akuakultura, komérsiu ai-han tasi nian, restaurante sira, no setór servisu nian.
Jerasaun foun Xiaqi mós iha opsaun kareira oioin, tanba asesu ne’ebé aumenta ba ensinu superiór.
“Iha menus husi tinan 30, komunidade peskadór sira hetan ona transformasaun boot ida. Ami muda husi moris ida ne’ebé la serteza iha ró sira ba moris ida ne’ebé estavel liu no prósperu liután iha rai-maran,” Zheng hatete.
Bainhira kondisaun ekonómika família nian hadi’a, rezidente sira hahú habelar no hadi’a uma sira. Konstrusaun infraestrutura no dezenvolvimentu atividade ekonómika mós kontinua habelar liuhusi programa revitalizasaun rurál sira.
“Kondisaun moris ba ami-nia komunidade peskadór sira hadi’a ona ho signifikativu. Edukasaun, oportunidade sira negósiu nian, no ekonomia lokál agora di’ak liu duké uluk,” nia hatete.
Transformasaun ne’e reflete iha rendimentu komunidade nian. Dadus ne’ebé delegasaun jornalista hetan katak rendimentu líkidu per kapita husi rezidente Xiagi, ne’ebé antes ne’e menus husi 1.000 yuan, aumenta to’o 32.788 yuan iha 2023.
Mudansa iha saúde no seguransa
Ba Zheng, mudansa ida ne’ebé signifikativu liu la’ós kona-ba rendimentu de’it, maibé mós kona-ba saúde no seguransa.
Bainhira hela iha ró, família peskadór sira tenke hasoru anin, laloran no kondisaun tempu ne’ebé ladi’ak, enkuantu asesu bá servisu kuidadu saúde limitadu.
Nia konta katak iha pasadu rezidente balun mate ho idade relativamente ki’ik tanba sira labele hetan tratamentu médiku iha tempu ne’ebé apropriadu. Kosok-oan no labarik sira vulneravel liután tanba falta servisu médiku.
Situasaun ne’e hahú muda bainhira komunidade hela iha rai-maran no hetan asesu fásil liután ba servisu kuidadu saúde nian.
“Uluk, ema balun mate ho de’it tinan 40 ka 50 tanba susar atu hetan atendimentu médiku.Agora, ema barak mak moris to’o idade 70 ka 80”, nia relata.
Zheng mós subliña katak populasaun Xiaqi aumenta husi ema na’in 2.770 antes prosesu dezlokasaun ba ema na’in-3570-resin agora. Ida-ne’e signifika aumenta besik ema na’in-800 iha menus husi dékada tolu.
Iha tinan hirak ikus ne’e, Xiagi mós hahú integra setór peska ho turizmu liuhusi konseitu “peska rekreativu no ekoturizmu”. Identidade no istória komunidade peskadór nian sai atrasaun ba vizitante sira ne’ebé hakarak aprende kona-ba transformasaun komunidade ne’e.
Ningde simu delegasaun jornalista ASEAN
Hafoin konklui vizita bá Xiaqi, delegasaun Workshop Media ASEAN kontinua viajen bá Wanda Realm Ningde hodi partisipa iha jantar ne’ebé organiza husi reprezentante Governu Munisípiu Ningde nian.
Deputy Director of the Publicity Department of the CPC Ningde Municipal Committee, Li Ruihua, fó benvindu ba jornalista sira no hato’o esperansa katak vizita ne’e sei fó kompriensaun ida ne’ebé luan liután ba jornalista sira kona-ba dezenvolvimentu Ningde nian.
“Ha’u fiar katak Ningde, iha ninia totalidade, sei husik impresaun pozitiva tebes ba imi hotu. Hodi Komité Munisípiu CPC Ningde nia naran no Governu Munisípiu Ningde, ha’u simu ho laran tomak imi hotu. Ha’u hein katak imi-nia vizita la’o ho di’ak no susesu”, nia hatete.
Vizita bá Xiaqi marka inísiu husi atividade delegasaun Workshop Media ASEAN nian iha Fujian, hafoin kompleta sira-nia ajenda iha Guangxi.
Hahú iha loron 20 fulan-Setembru, jornalista sira sei kontinua vizita bá fatin oioin iha Ningde no parte sira seluk iha Provínsia Fujian hodi observa aspetu oioin dezenvolvimentu nian, ekonomia, kultura, no moris lokál.
Notísia relevante: CAMEX prepara pavillaun Timor-Leste hodi promove produtu lokál iha merkadu Xina
Jornalista: Arminda Fonseca
Editora: Maria Auxiliadora

