ERMERA, 20 novembru 2020 (TATOLI)–Relasiona ho komemorasaun Loron Mundiál ba Labarik sira, espoza Prezidente Repúblika Cidália Mouzinho Nobre Guterres kongratula no espresa nia hakuak boot nakonu ho domin ba oan doben sira, labarik-feto no labarik-mane sira iha Timor-Leste.
Tanba situasaun COVID-19, mak espoza Cidália uza meiu komunikasaun liuhosi video hodi kongratula no fó parabens ba ki’ik-oan sira hotu iha loron komemorasaun Loron Mundial ba Labarik no loron konvensaun direitu labarik iha loron 20 Novembru 2020.
Inan ba nasaun RDTL ne’e mós afirma, komemorasaun tinan ida-ne’e, mundu tomak infrenta pademia COVID-19, situasaun ida-ne’e haterik netik labaraik barak iha mundu nia asesu ba aula eskolár.
“Maibé iha ita-nia nasaun, ohin loron ita-nia oan sira hahú hikas fali sira-nia prosesu aprendijezen. Nune’e, ha’u fiar metin ba ina-aman sira, responsavél ba organizasaun sira ne’ebé halibur no tau matan ba labarik sira no sosiedade tomak, atu kontinua tau atensaun másimu ba oan no ki’ik-oan sira-nia dezenvolvimentu, tuir direitu fundamentál haat iha konvensaun direitu labaraik hanesan direitu ba sobrevivénsia, direitu ba dezenvolvimentu, dezenvolvimentu ba protesaun no direitu ba partisipasaun,” Espoza PR Lú Olo, Cidália Mouzinho Nobre hateten.
Tuir nia, lei no konvensaun sira ne’ebé TL ratifika deskreve katak, labarik nu’udar umana ida no iha direitu rasik no instrumentu sira ne’e determina katak labarik sira mak ne’ebé hosi tinan 0-18. Labarik sira ne’e presiza protesaun atu moris, aprende, halimar no dezenvolve aan ho dignidade.
Nia mós husu ba ki’ik-oan sira hotu hahú hosi idade eskolár atu uza didi’ak tempu hodi eskola, dezenvolve matenek no poténsia ne’ebé ki’ik-oan sira iha.
“Ha’u fiar katak, dalan ne’ebé efisiénte hodi ita prepara ba oan sira-nia futuru ida di’ak mak liuhusi aposta maka’as ba labarik sira-nia edukasaun, saúde hodi aban-bainrua, sira bele sai produtivu no ekifás no bele domina teknolójia foun ne’ebé importante tebes iha kontestu mundu ohin loron,” nia hateten.
Inan ba nasaun ne’e mós husu ba labarik sira atu aprende didi’ak para ramata sira-nia eskolaridade durante tinan sia nia laran hodi to’o iha ensinu superiór. Hado’ok aan husi forma konflitu oioin no kuidadu saúde atu nune’e ita la sai vítima bai ta-nia hahalok rasik.
“Ohin loron ita rekoñese katak, ita-nia estadu konkretiza ona ita-nia dever hodi promove no proteje labarik sira-nia direitu, maske nune’e ita sei hasoru obstákulu no dezafiu oioin iha implementasaun,” nia dehan.
Espoza PR ne’e hateten, sistema protesaun ba labarik seidauk funsiona ho di’ak no sei iha labarik balun mak sai vítima ba violasaun oioin husi ema iresponsavél sira. Tanba sira hanoin katak labarik nu’udar umanu ida-ne’ebé fraku no laiha lian.
“Sei iha labarik balun mak sofre no terrus, nonook iha sira-nia fatin, ita la rona sira lian no la sai ba media ka públiku. Sei iha labarik balun mós mak moris la seguru ba sira-nia aan rasik iha sira-nia uma, bairru no fatin seluk tan, situasaun hirak ne’e eziste iha ita-nia rai TL,” nia dehan.
Nia husu ba sosiedade tomak atu respeita no fó importansia ba labarik sira-nia dezenvolvimentu, atu nune’e labarik sira labele hakotu sira-nia eskola iha dalan klaran ho razaun oioin inklui isin-rua sedu, hapara violénsia no forma diskriminasaun sira seluk ne’ebé hamosu trauma no ikus bele hakotu labarik sira-nia vida.
Tuir nia, instituisaun no polítika Governu nian tenke garante direitu labarik sira-nian, tanba labarik sira iha direitu atu uza maibé ho resposabilidade.
“Iha komemorasaun loron mundiál direitu ba labaraik nian, mai hahú hosi estadu, sosiedade, liu-liu família atu reafirma no rekoñese labarik sira-nia direitu. Mai ita proteje labarik sira hosi abuzu ho forma oioin, diskrimanasaun oioin atu sira bele partisipa no dezenvolve di’ak liután,” nia dehan.
Tanba ne’e, tuir nia, presiza desimina no hasa’e konsiénsia liután ema hotu kona-ba labarik sira-nia direitu, reforsa liután servisu hamutuk, ho nune’e kontribui ba mundu ida ne’ebé justu ba labarik sira.
“Investe ba labarik sira sei lori dezenvolvimentu sustentavél, asegura kultura, respeita direitu umanu, igualidade jéneru no sosiedade ida saudavel, inkluzivu no armonia hodi tane aas nafatin valór morais no kulturais sira. Tanba, família mak nukleu determinante ba oan sira-nia prosesu dezenvolvimentu umanu, ba familia no sosiedade ida prosperu liu. Parabens ba labarik sira hotu iha TL,” nia dehan.
Jornalista: Osória Marques
Editór: Cancio Ximenes