OÉ-CUSSE 16 Abríl 2024 (TATOLI) – Gabinete Lisensiamentu no Rejistu Atividade Saúde (GLRAS) husi Ministériu Saúde (MS) sensibiliza enkuadramentu legál rua kona-ba servisu rejistu profisionál saúde no atividade lisensiamentu saúde iha Rejiaun Administrativa Espesiál Oé-Cusse Ambeno (RAEOA).
Diretór Gabinete Lisensiamentu no Rejistu Atividade Saúde, Nuno da Costa de Jesus, informa atividade sensibilizasaun ne’e bazeia ba Dekretu-lei númeru 3/2019, 05 fulan-marsu, Lei Orgánika Ministériu Saúde nian iha artigu 13 hodi define kompeténsia GLRAS atu tranzmite enkuadramentu legál ba atividade rua.
Dahuluk, kona-ba servisu rejistu profisionál saúde ne’ebé hala’o servisu iha Oé-Cusse hodi emite kartaun profisionál, bazeia ba enkuadramentu legál rejistu profisionál saúde tuir Dekretu-lei númeru 88/2022, loron 14 fulan-Dezembru, kona-ba profisaun saúde, ezersísiu profisaun saúde, validade no sédula profisaun nian.

“Sosializasaun ne’e bele fó informasaun ba profisonál saúde sira iha RAEOA hodi bele hatene prosesu lei sira-ne’e, nune’e sira bele hatene sira-nia knaar loroloron iha serbisu fatin, bazeia ba sira-nia kompeténsia no responsabilidade”, Nuno de Jesus esplika iha salaun Servisu Saúde Oé-Cusse.
Tuir nia, totál profisionál saúde ne’ebé rejista ona iha baze de dadus Gabinete Lisensiamentu no Rejistu Atividade Saúde, husi 2022 to’o 2024, hamutuk rihun 11-resin, maibé kuaze na’in-600 iha territóriu maka nia kartaun kaduka ona.
“Tanba ne’e, ita husu ba profisionál saúde sira ne’ebé nia kartaun mate ona, sira-bele hakbesik mai iha ne’e, nune’e bele renova sira-nia kartaun tuir kritériu ne’ebé sita ona iha Lei Orgánika Ministériu Saúde nian”, nia apela.
Sensibilizasaun daruak kona-ba lisensiamentu atividade saúde, ba regulamentasaun atividadade farmaséutika, klínika privada no importasaun produtu tabaku bazea Dekretu-lei númeru 12/2004.
“Klínika privada no farmásia sira-ne’ebé eziste iha Oé-Cusse, sira bele entende kona-ba funsaun, liuhusi diseminasaun lei sira-ne’e atu garante funsionamentu no kualidade atendimentu no boa prátika iha sira-nia serbisu fatin”, nia salienta.
Iha biban ne’e, Sekretáriu Rejionál bá Asuntu Saúde, Luís de Jesus Neno, konsidera divulgasaun lei ne’e importante hodi bele hatuur loloos knaar no kompeténsia nu’udar profisionál saúde.
“Bainhira ita kaer knaar profisionál ida iha risku, maibé atu salva ita hosi risku ne’e maka kartaun profisionál ne’e tenke hatudu, tanba tuir lei, tenke iha kartaun profisionál, katak ha’u médiku, parteira ka analista ka espesialista, kartaun ne’e hatudu ita-nia identidade loloos nu’udar profisionál saúde ne’ebé hakarak atende atividade ruma iha área serbisu ne’ebé koloka ba”, nia konklui.
Notísia relevante: MS no autoridade RAEOA diskute planu integradu ba prevensaun raiva
Totál profisionál saúde iha RAEOA hamutuk 350, kompostu hosi permanente no kontratadu hodi serbí ba iha hospitál fererál ida, sentru saúde lima no postu saúde 20.
Jornalista: Abílio Elo Nini
Editora: Maria Auxiliadora