DILI, 04 Juñu 2025 (TATOLI)–Ministériu Administrasaun Estaál (MAE) liuhusi Diresaun Jerál Dezentralizasaun no Governu Lokál kontinua rejista proposta estabelese suku foun 40 iha territóriu nasionál.
Diretór Jerál Dezentralizasaun no Governu Lokál husi MAE, António Agosto Guterres, hateten, hafoin simu proposta, ekipa halo levantamentu balun no identifika katak iha risku problema sosiál, balun la liu husi Konsellu konsultivu lokál atu delibera akta no pareser.
“Antes ne’e suku estabelesidu regulariza no rekoñese iha diploma ministeriál ita rejista hamutuk sia, kompostu husi Baukau tolu, Víkeke rua, no Ermera haat, aumenta tan suku balun identifikadu no balun líder sira prontu hamutuk iha suku 18, entaun daudaun ne’e totál suku iha territóriu nasionál hamutuk 466,” Diretór Jerál informa ba jornalista sira iha salaun enkontru MAE, Kaikoli, Kuarta ne’e.
Notísia relevante : MAE fó pose ba autoridade suku foun iha Manufahi
Rekonesimentu suku no aldeia sira bazeia na diploma ministeriál nú. 19/2023 loron 03 Maiu, ne’ebé define kona-ba alterasaun daruak husi diploma ministeriál nú.16/2017 loron 31 Marsu.
MAE sei konfirma proposta sira liuhusi Asembleia postu administrativu, katak bainhira atu rejista suku foun ida tenke tuir prosesu molok submisaun ba Governu sentrál, Asembleia postu administrativu no rejistu iha Konsellu Koordenasaun munisipál no teknikamente sira sei haree ninia razaun, distansiamentu suku no potensialidade.
“Ami prepara hela proposta 40 ne’e ba Ministru hafoin fó despaixu no orientasaun bele la’o mak foin ami halo levantamentu konkretiva iha terrenu hodi hasoru entidade sira hotu iha área referida permite ka la’e atu harii suku,” nia katak.
Aleinde ne’e, presiza hatene konflitu komunitáriu, totál populasaun, inklui área produtivu hanesan agrikultura no infraestrutura bázika.
“Buat sira-ne’e ita presiza tenke hatene, se la’e bainhira ita simu de’it la define didi’ak ba kritéria sira, ita harii tiha suku maibé sempre iha difikuldade oinoin tanba infraestutura bázika laiha, entaun ita tenke haree didi’ak proposta sira-ne’e,” nia katak.
Kritéria atu harii suku foun ne’e mak hanesan dadus populasaun tenke atinje 3.000 ba leten, iha área potensialidade hanesan agrikultura, tenke iha rasik produtu lokál labele dependénsia ba suku seluk, infranstrutura bázika tenke di’ak.
“Tanba kontestu Estadu ida-ne’e ba futuru la’ós to’o aban de’it,” nia reforsa.
Jornalista : Alexandra da Costa
Editora : Julia Chatarina





