MAE repoen fali orsamentu tinan 2025 nian

DILI, 13 Agostu 2025 (TATOLI)-Ministru Administrasaun Estatál (MAE), Tomás Cabral, informa MAE repoen fali orsamentu iha tinan 2025 nian tanba sei halo preparasaun ba eleisaun jerál no munisipál iha 2027.
“Ami husu fila-fali orsamentu 2025 nian. Signifika mantein orsamentu tanba atividade la’o hela. Tanba sesta agora ita atu inaugura Balkaun Úniku iha Manufahi ho Aileu. Ida-ne’e presiza orsamentu, tanba ne’e ami husu fila-fali orsamentu 2025 nian”, Ministru Cabral dehan ba jornalista sira iha Auditóriu Ministériu Finansa, kuarta-ne’e.
Cabral la konkorda ho tetu orsamentu ne’ebé Ministériu Finansa fó tanba MAE servisu ho sistema. “Ministériu Finansa fó ami millaun $14-resin ne’e atu koordena oinsá, entaun ami-nia tetu loloos ne’e tenke milaun $25. Tanba ami simu hosi Governu daualu ne’e milaun $113. Maibé ami-nia orsamentu ohin liu, só hadi’a de’it mak Fundu Espesiál Dezenvolvimentu Ataúru nian, ita tenke redús tuir kapasidade”, Cabral dehan.
Tuir pakote fiskal tinan 2026 ne’ebé Ministériu Finansa atribui ba MAE hamutuk $14,511,715 neʼebé fahe ba kategoria saláriu vensimentu hamutuk $3,547,730, bens no servisu $8,760,280, Transferensia Públika hamutuk $2,203,705, no laiha alokasaun ba kapitál menór ka dezenvolvimentu kapitál, Ministériu Administrasaun Estatal nia orsamentu totál ba tinan 2025 hamutuk $25,998,921.
MAE la husu osan adisionál, maibé husu atu repoen fila fali orsamentu 2025 nian, tanba tinan oin sei prepara eleisaun jerál 2027, entaun sasán balun labele sosa iha 2027 no Sekretariadu Tékniku Administrasaun Eleitorál (STAE) tenke sosa agora. Iha rezolusaun governu hatete sei iha eleisaun munisipál iha 2027 mak tenke servisu estra iha tinan 2026.
“Entaun ohin ita aprezenta ona, maibé ami servisu ba sistema no ministériu ne’e kaer loron komemorativu sira. Tinan ida-ne’e ita komemora tinan-50, depois loron 30 Agostu, loron 28 Novembru no iha loron 1 Dezembru, ne’e mós iha komemora ho Ministériu Asuntu Kombatente Libertasaun Nasionál”, MAE hatete.
Govenante ne’e hatutan atu adere ba ASEAN mós presiza dadus totál populasaun iha territóriu. “Regra tama ba ASEAN ita tenke halo dijitalizasaun dadus populasaun tuir aldeia no suku. Tanba ne’e, mak ohin ami prezente iha ne’e dadus populasaun 1.520. Entaun ita tau funsionáriu na’in-haat iha munisípiu atu halo rejistu populasaun tomak iha unidade jeografia ne’ebé iha”, nia konklui.
Instituisaun tutelada sira ne’e mak STAE, Fundu Espesiál Dezenvolvimentu Ataúro (FEDA), Arkivu Nasionál Timor-Leste (ANTL) no Institutu Nasionál Administrasaun Públika (INAP).
Enkuantu proposta orsamentu MAE tinan 2025 nian hamutuk $25,998,921, aloka ba saláriu vensimentu $11,756,843, bens no serbisu $11,680,373, transferénsia públika $2,203,705 no kapitál menór rihun $358.
Notísia relevante: PN aprova orsamentu MAE millaun $25,998
Jornalista : Osória Marques
Editora : Rita Almeida

