Hasa’e reseita doméstika presiza integra dijitalizasaun no rekursu potensiál

DILI, 21 Agostu 2026 (TATOLI)—Ministériu Finansa hamutuk ho entidade relevante sira halo diskusaun Polítika Prioridade Governu (PPG) iha Komité Revizaun Polítika 2027 kona-ba investe iha sistema reseita doméstika ne’e, presiza integra dijitalizasaun no rekursu potensiál.
Vise-Ministra Finansa, Regina de Jesus, hateten iha reuniaun KRP ohin sira ko’alia kona-ba PPG 1 no 3, maibé PPG 1 kona-ba fundu petrolíferu ne’e sira la konsege diskute tanba tuir orientasaun Primeiru-Ministru nian katak sei bolu entidade hotu-hotu hodi tuur hamutuk no rona PPG 1 nian.
“Maibé ohin ita halo diskusaun ba PPG 3 nian ne’ebé ko’alia kona-ba mobilizasaun reseita doméstikas no PPG ne’e lidera diretamente husi Ministériu Finansas rasik,” Vise-Ministra Finansa ne’e informa ba jornalista sira iha Palásiu Governu, ohin.
Nia dehan, hafoin hetan esplikasaun husi entidade relevante sira hanesan DNTT, Imigrasaun, Autoridade Munisípiu Dili, inklui Ministériu Finansa (Aduaneiru) hetan aprovasaun ho kondisaun atu kontinua halo ajustamentu hodi aprezenta fali iha faze tuir mai.
Desizaun halo ajustamentu ne’e tanba iha PPG balun mak iha duplikasaun ho PPG sira seluk no evita fraude ne’ebé presiza fó atensaun.
“Tanba ohin orientasaun ne’e dehan tenke hadi’a entaun ami seidauk iha serteza ba estimasaun orsamentu, tanba bainhira ita sei hadi’a signifika kustu bele mós iha mudansa,” nia hateten.
Nia hatutan, prioridade lubuk ida atu aumenta reseita doméstika entaun tenke halo dijitalizasaun, intodu área potensialidade hodi bele aumenta reseita doméstika.
“Bainhira ita tama ona ASEAN, servisu ALFANDEGA sei integra mak sales text no import duty. Karik atu introdús kontestu rua ne’e, ita tenke troka ho IBAN (International Bank Account Number) maibé agora iha hela prosesu nia laran, nune’e ami labele fó detallu,” nia hateten.
Iha biban ne’e, tuir Xefe Departamentu Sekretariadu Apoiu Tékniku-Administratiu DNTT, Nelson Martins, hateten katak husi parte DNTT mantein nafatin dekretu-lei nú.17/2026 hodi hasa’e reseita doméstika no sei avansa ho planu ne’ebé mak iha tanba tinan oin planeia ona atu halo dijitalizasaun ba karta kondusaun, rejistu veíkulu no inspesaun nian.
“Entaun ida-ne’e mak ohin ita lori mai aprezenta no ita hein tanba ohin dehan aprova maibé ho kondisaun ne’ebé sei hadi’a,” Xefe Tékniku DNTT ne’e dehan.
Aleinde ne’e, nia dehan, kona-ba orsamentu estimasaun sira prevee millaun $2.6 ba tinan 2027, maibé seidauk hatene iha ajustamentu ne’e desizaun KRP atu mantein ka iha mudansa.
Enkuantu iha reuniaun KRP 21/08 ne’e ko’alia kona-ba PPG haat mak hanesan jestaun prudente ba fundu petrolíferu, investe iha sistema reseita doméstika, dezenvolve ekonomia ba turizmu eskluziva no estratéjia infraestrutura ba kredimentu empregu.
Jornalista : Alexandra da Costa
Editór : Cancio Ximenes

