HNGV distribui ona kartaun dijitál ba pasiente 2.763 halo tratamentu saúde iha ospitál

DILI, 24 Agostu 2026 (TATOLI)—Xefe Unidade Jestaun Infomasaun iha Hospitál Nasionál Guido Valadares (HNGV), Carlos de Araújo Andrade, hateten pasiente hamutuk 2.763 mak hetan ona kartaun dijitál ne’ebé bele utiliza hodi halo tratamentu saúde ho lalais iha ospitál nasionál.
“Kartaun Dijital ami distribui ona komesa kedas husi 11 Agostu, até agora ami la’o hela no distribuisaun hba pasiente sira-ne’ebé mak mai no simu kedas ne’e pasiente foun no pasiente tuan,” Carlos de Araújo Andrade ba Jornalista sira iha nian kna’ar fatin HNGV, Bidau, ohin.
Nia esplika, kartaun dijitál ne’e tenke troka ba pasiente sira-ne’ebé mak durante ne’e mak kontrola hela ospitál nasionál hodi nune’e paiente sira sei la forma tan bainhira hala’o tratamentu saúde iha ospitál.
“Konserteza katak kartaun dijital ne’e para uza atu fasilita ba pasiente sira-ne’ebé mak lalais atu rejistu lalais, atu nune’e sira-nia estatutu iha ona doutór sira-ne’e mak atu fó atendimentu ba nia. Maibé, agora daudaun, ita sei la’o transisaun hela hod siginifika katak ita sei la’o neineik sistema dijitál tanba ami sei kria,” nia dehan.
Maibé, nia esplika, sei kria tuir etapa kada etapa tanba agora foin mak halo kalkulasaun ne’e 50%, sistema dijitál ne’ebé mak daudaun ne’e hala’o hela ne’e, ekipa sira seidauk halo atribui to’o iha sala baixa sira.
“Ita foin mak iha OPD ho medikál rekor nia fatin ne’e 100%. Agora, ita tama fila iha parte laboratóriu farmásia, Banku de Sangue no radiolojia nian, ida-ne’e hotu mak foin bele tama ba sala baixa nian. Entaun, ita komesa ona fahe kartaun dijitál ho nune’e fasilita pasiente sira mai konsulta sira labele hein kle’ur rejista hodi foti sira-nia estatutu. Hanesan, ohin, ha’u dehan ita sei la’o neineik siginifika katak bainhira ami dezeñu tama to’o baixa fatin, mak foin ita bele Scan hotu dokumentu pasiente sira-ne’ebé mak rai iha fatin arkivu,” nia informa.
Nia dehan, tanba ko’alia kona-ba sistema dijitálizaun hakarak halakon kartaun ne’e mak manuál ka surat-mutin, tanba surat-mutin ne’e mak hanesan estatutu pasiente ida-idak.
“Entaun, ida-ne’e mak ita hakarak halo lakon ne’ebé ba oin buat hotu-hotu uza Sistema. Ita dehan uluk uza lima fuan rua agora la iha ita to’o ona para uza liman fuan 10, ho nune’e bele fasilita malu ne’e lalais ida-ne’e mak kria sistema dijital ne’e, “Nia haktuir.
Nia afirma vantajen husi kria sistema dijital husi mak atu hamenus gastu osan ba ATK, no ida maka bele hamenus servisu kada loron atu halo relatóriu tenke apresenta ne’e la iha ona.
“Ne’ebé hanesan ita-boot sira haree buat hotu hatama hotu ona iha sistema laran siginifika nia halai ona ba relatóriu hanesan mós tama to’o iha baixa fatin, konserteza ami hasai liafuan tolu de’it, ita tuir iha fatin, haree iha fatin no foti desizaun iha fatin,” nia afirma.
Maibé bainhira Hospitál Nasionál Guido Valadares atribui ona ba kartaun dijitál ba pasiente sira tenke kuidadu tanba, kartaun ne’e mak save ida ba ema ida-nia moras.
“Kona-ba kartaun dijitál ne’e, antes ami avizu ona no sirkulasaun husi HNGV no ami diretór ADT Vidal Lpes avizu tiha ona, antes katak ita boot sira tenke kuidadu kartaun ne’e hanesan ita boot sira nia vida, tanba kartaun ne’e mak ita boot sira nia istória moras ne’e iha laran se karik mak lakon, sei problema oituan hanesan mós ita ba urus kartaun sim kareta ka halo kartaun Eleitoral ka BI lakon halo nusa, prosesu ne’e hanesan no agora dadaun ami atribui gratuia maibé banhira halo lakon tenke selu $5. Ida-ne’e mak regulamentu ne’ebé hasai husu Hospoitál Nasionál Guido Valadares,” nia dehan.
Karik pasiente sira-ne’ebé mak mai seidauk hatene uza sistema ne’e, sei iha funsionáriu ida sei mai hodi hamriik iha ne’e fatuk ne’e, nune’e bele halo esplikasaun badak atu sira bele komprende oinsá tau uza sistema refere.
Iha fatin hanesan, pasiente Miguel Fernandes informa, sistema ida-ne’ebe mak daudaun ne’e iha ne’e estadu mak fasilita atu bele ema hotu-hotu hetan tratamentu lalais no labele mai tuur hein kle’ur iha fatin ida-ne’e.
“Ita hein kle’ur gasta tempu halo ita nervosu no stress moras bele aumenta tan, entaun ho fasilidade ida-ne’e fasilita ita atu asesu lalais. Nune’e bele hetan atendimentu lalais husi doutór sira,” Miguel Fernandes hateten.
Tanba ne’e husu ba komunidade ka pasiente sira-ne’ebe mak hetan ona kartaun ne’e tenke kuidadu.
“Tanba kartaun ne’e enrelasaun ho ita-nia moris se ita lakohi kuidadu ne’e konsekuénsia ita rasik mak hakarak. Tanba ema fasilita ita ona, ita rasik mak kuidadu atu bele hetan tratamentu husi doutór sira. Se ita lakohi kuidadu ne’e ita rasik mak sala labele fó sala ba ema seluk,” nia dehan.
Antes ne’e, Diretór Servisu Apoiu Diagnóstiku no Terapeutiku, Vidal de Jesus Lopes, Konsidera Governu hahú lansa Kartaun Konsulta Dijitál ne’e ajuda tebes Hospitál Nasionál Guido Valadares tan agora era dijitalizasaun ho teknolojia avansadu presiza hadi’a duni sistema saúde iha Timor-Leste.
“Kartaun dijitalizasaun ne’e, ajuda tebes Hospitál Nasionál Guido Valadares, tanba agora iha tama ona era dijitalizasaun ho teknolojia avansadu ita presiza dijitál dunia. Ita-nia sistema informasaun, sistema saúde atu nune’e fasil pasiente no fasil ba pesoál saúde sira atu konsultan karik. Konsulta ho lalais ou ba oin bele halo apoiument atu hasoru doutór se bele liuhusi via online,” Diretór Servisu Apoiu Diagnóstiku no Terapeutiku, Vidal de Jesus Lopes, hateten ba jornalista sira iha nia kna’ar fatin.
Entretantu totál tékniku sira ne’ebé mak daudaun servisu iha unidade medikál rekor hamutuk na’in-20
Jornalista : Felicidade Ximenes
Editór : Cancio Ximenes

