DILI, 29 novembru 2024 (TATOLI)—Banku Sentrál Timor-Leste (BCTL) selebra loron poupansa nasionál ba dala-X no kampu dijitál ba dala haat ho objetivu atu sosializa ba públiku kona-ba oinsá Timor-Leste bele poupansa ba oan no membru família sira-nian ba futuru.
“Ita ohin selebra loron poupansa nasionál ba dala-X no kampu dijitál ba dala haat atu sosializa ba públiku kona-ba oinsá ita iha Timor ita iha kultura ida atu iha popuansa ba ita-nia oan sira no mós membru família no iha ambitu kampu dijitál nian mak ita atu divulga informasaun sira ne’ebé mak iha ligasaun ho finanseiru dijitál ne’ebé indústria finanseira iha ita-nia rain oferese,”Governadór BCTL Helder Lopez dehan ba jornalista sira iha CCD, ohin.
Governadór BCTL ne’e hatutan, iha tinan ida-ne’e BCTL iha ajenda prinsipál ba kampu dijitál mak sei iha lansamentu ba mobile Banku ka banku hotu hotu iha Timor-Leste sira oferese ona servisu dijitál finanseiru ba eventu ida-ne’e husi Banku Mandiri no mós husi banku BRI.
“Tanba ne’e mak kliente husi banku sira hotu se karik ita- boot sira atu asesu ba dijitál husi banku sira bele konsulta ita boot sira-nia banku hodi nune’e bele asesu ba servisu ida-ne’e ho diak,” nia afirma.
Nia relata, Banku Sentrál Timor-Leste atu promove servisu finanseiru dijitál mai ho programa ida bolu “Banku iha ha’u-nia bolsu”. Katak, “Ha’u mak kliente husi banku ida ha’u hakarak asesu ba bankaria nian la nesesáriu ha’u tenke ba banku hodi asesu ba servisu ida-ne’e, maibé liuhusi telefone ha’u bele jere ona ha’u-nia konta halo trasaksaun. Ezemplu transfere no simu osan no mós halo pagamenttu exemplu pagamentu QR Code entaun ida-ne’e Estadu suporta programa Governu nian ne’ebé mak ita bolu dehan dijitálzasaun ekonómika ho pagamentu dijitál”.
Ho avansu iha servisu finanseiru dijitál ida-ne’e, autoridade BCTL ne’e espera katak Governu sei moderniza ekonomia sei efisiénsia liutan, tanba ema barak mak asesu ba telefone hodi halo servisu finanseiru, depois ba selu sasan karik uza telefone hodi selu. “Entaun ida-ne’e faze inísiu ne’ebé mak BCTL atu halo espera katak ba oin ne’e partisipasaun husi kliente sira liuliu husi populasaun tomak tenke partisipa másimu tanba sira mak importante ba ida-ne’e.
Kona-ba poupansa nian, Governadór BCTL haklalen, “Ita iha produtu ida ka konta ida-ne’ebé mak BCTL lansa ho banku sira hotu mak ho naran “konta ha’u-nia futuru” katak inan-aman karik ita-nia oan nian ita ba loke konta iha kualker banku sira ne’ebé mak iha sira bele ba loke konta iha ne’ebá, depois kualker tempu tau osan iha ne’ebá, maibé osan ne’e dada banhira oan sira atinji ona idade 17 anos”.
“Ita labele dada osan ne’e bainhira oan sei menus husi idade 17 anos, objetivu mak ita tau osan ba ita- nia oan nia futuru ida-ne’e improtante, tanba Ita Timor ne’e osan iha ita gasta to’o tempu ita-nia oan sira ba eskola sira husu osan ita dehan osan la iha, entaun ida-ne’e mak ami mai ho inisiativa ida-ne’e atu ita inan-aman osan iha uituan ita bele ba tau iha konta labarik sira-nian, nune’e labarik sira atinji 17 anos, osan iha ona sira bele sustenta sira-nia eskola,” nia dehan.
Governadór ne’e katak labarik sira ne’ebé mak rejistu ona ba banku ‘Ha’u-nia futuru’ hamutuk 26 mil, ho valór osan hamutuk 14 milhoes maibé ba oin sei aumenta liutan.
“Bainhira ita atu ba depozita osan iha banku ita loke konta hahú husi $1 dolar ezemplu ita-boot sira iha oan, ita-boot sira bele ba vizita BNCTL hodi loke daudaun labarik sira-nia konta ne’ebá no sira sei husu informasaun lubuk ida iha ne’ebá, depois ita bele loke $1 dolar agora hakarak atu aumenta osan hira ne’e depende ita-boot sira bele aumenta to’o labarik ne’e 17 anos mak bele foti, entaun vantajen tau osan iha banku Ha’u-nia futuru mak iha ne’ebá funan sei iha 1.5% to’o 2,” nia esplika
Iha fatin hanesan, Vise Governadór BCTL, Rafael Borges, hateten eventu ida-ne’e hanesan programa anuál ba selebrasaun loron poupansa nasionál ba dala-X no mós loron kampu dijitál ba dala-haat ne’ebé kada tinan BCTL selebra hamutuk ho komunidade tomak.
“BCTL lansa banku poupansa ida naran ‘Ha’u-nia futuru’ ne’ebé tarjetu (alvu) ba ita-nia oan sira labarik sira ho idade 0 to’o 17 anos ne’ebé ohin loron espesial ba sira. Tanba ne’e tuir dadus ne’ebé mak BCTL rekolla husi banku komersiál sira to’o 31 outurbu 2024 hamutuk 26.600 labarik ne’ebé mak agora iha banku sira ho montante osan ne’ebé mak iha ne’ebá hamutuk $14.130 mil dolar amerikanu ida-ne’e importante ba ita-nia oan sira, entaun atu dehan katak inan aman sira komesa rai ona osan ba oan sira nia futuru,” Rafael Borges konklui.
Jornalista : Felicidade Ximenes
Editór: Rafael Ximenes de A. Belo