iklan

LEI, VIKEKE

Ekipa MF disemina dekretu-lei aprovizionamentu foun ba entidade Vikeke

Ekipa MF disemina dekretu-lei aprovizionamentu foun ba entidade Vikeke

Ekipa MF deisemina dekretu-lei aprovizionamentu foun ba entidade Vikeke. Imajen Tatoli/Vitorino Lopes da Costa.

VIKEKE, 15 Abríl 2025 (TATOLI)—Ekipa Ministériu Finasaun (MF) liuhusi Diresaun Jerál Sentru Kapasitasaun Jestaun Finansa Públiku (DJSKJFP), tersa ne’e, realiza diseminasaun  dekretu-lei nú. 1/2025 kona-ba aprovizionamentu foun ba administrasaun munisípiu Vikeke no empreza lokál sira.

Diretór jerál Sentru Kapasitasaun Jestaun Finansa Públiku husi Ministériu Finansa (MF), Martinho Lopes, esplika ekipa Ministériu finansa halo diseminasaun ba dekretu-lei foun ba aprovizionamentu ne’ebé aprova ona iha loron 08 fulan-Janeiru tinan 2025, públika ona Dekretu-Lei nú.  1/2025, ne’ebé aprova Kódigu Aprovizionamentu no Kontratadu Públiku foun nian.

“Ohin, ami halo diseminasaun ba ita-nia lei foun ne’ebé sei troka dekretu-lei atuál nú. 22/2022. Iha dekretu-lei foun ida-ne’e ho ninia objetivu prinsipál iha Governu Konstituisional da-sia (IX) nia programa ida halo mellormentu liuliu ba faze ezekusaun orsamentu. Durante ne’e ita uza instrumentu rua mak hanesan instrumentu jestaun tizoru ka pagamentu normál no instrumentu prosesu ezekusaun liuhusi aprovizionmentu,” Martinho Lopes hateten iha salaun administrasaun Vikeke, ohin.

Nia dehan, Governu Konstitusionál da-sia (IX) tetu no analiza hodi halo melloramentu ida-ne’ebé di’ak atu fasilita governante ninia ezekusaun liuhusi prosesu aprovizionamentu, tanba dekretu-lei nú. 22/2022 iha buat balun ne’ebé ladún iha fleksiblidade, iha modalidade aprovizionamentu limitadu tebes.

“Entaun, dekretu-lei foun nú.1/2025 ne’e sei fó fleksiblidade boot ba desizaun balun ne’ebé la nesesita ita tenke liuhusi prosesu aprovizionamentu. Iha diferensa uitoan ba lei foun ida-ne’e ho dekretu-lei tuan, titulu ualu, iha artigu 189. Enkuntu, dekretu-lei foun nú; 1/2025 titulu hamutuk neen, iha artigu hamutuk 153. Husi modalidade aprovizionamentu tolu mak ita mantein hanesan konkursu públiku, kotasaun no justa direta, ita aumenta tán ida mak konkursu restritu. Konkursu restritu ezemplu mak hanesan Prezidente Autoridade hakarak loke projetu sira iha Vikeke fó perioridade ba ema Vikeke-oan mak kaer, ema husi munisípiu seluk labele kaer projetu iha Vikeke, ne’ebé prezidente autoridade iha kompeténsia uza prosediementu sira-ne’e,” nia dehan.

Tuir nia, kona-ba dekretu-lei foun iha modalidade prinsipál haat no modalidade suplente tolu mak hanesan ajusta direta simplifikadu (simples), ajusta direta urjente no akordu.

“Akordu ne’e ninia ezemplu mak ita atu hatama ATK normalmente ita loke konkursu públiku, dalaruma orsamentu seidauk aprova ba ita sai difikuldade. Entaun, liuhusi akordu bele kesi hela ita-nia empreza no entidade aprovizionementu bele aprova sasán. Importante, ita asegura orsamentu no kuandu aprova ona orsamentu ita selu, atu nune’e mákna Estadu labele para, tanba de’it orsamentu seidauk aprova. Tan ne’e, hamosu akordu fasilita autoridade, atu labele atrazu dezenvolvimenu, tán de’it instrumentu sira ladún fó biban ba ita,” nia hateten.

Tanba ne’e, nia dehan, liuhusi diseminasaun ne’e sei foku ba interpretasaun ba artigu sira iha dekreitu-lei foun nian, atu nune’e parte nasionál no munisípiu iha ninia interpretasaun ba dekretu-lei foun hanesan no ninia implementasaun hanesan.

“Ho diseminasaun ba dekretu-lei foun ne’e, atu entidade sira bele komprende no implementa bázeia ba dekreitu-lei foun ne’ebé ita iha. Tanba, ita-nia jurista sira mós halo interpretasaun ba artigu sira lahanesan. Tan ne’e, ami mai esplika artigu sira-ne’e ba autoridade, administrasaun no empreza sira bele komprende hodi labele interpreta sala kada artigu sira-ne’e iha dekretu-lei foun nian,” nia dehan.

Prezidente Autoridade Munisípiu (PAM) Vikeke, Francisco Cruz Simões de Gonzaga Soares, hato’o agradesimentu ba ekipa MF ne’ebé mai disemina ba dekreitu-lei foun nian ba autoridade no empreza sira iha munisípiu Vikeke hodi hasa’e koñesementu ba implementasaun.

“Ha’u sente diseminasaun ba dekretu-lei foun ne’e sai importante ba ami tanba sai xave ba ezekusaun. Tan ne’e, ohin diresaun aprovizionamentu, finansa, fiskalizasaun no diretór empreza lokál sira partisipa, atu ita bele komprende ba interpretasaun ba artigu sira iha dekretu-lei foun nian,” nia hateten.

Partisipa iha programa diseminasaun ba dekretu-lei foun ne’e mak diretór munisipál, diretór empreza sira iha Vikeke iha diseminasaun ne’ebé hala’o durante loron ida nia laran ne’e.

 Jornalista :  Vitorino Lopes da Costa

Editór         : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!