DILI, 12 Setembru 2025 (TATOLI)—Institutu Siénsia Saúde (ICS-sigla portugeza), Sesta ne’e, realiza serimómia graduasaun ba dala-VIII hodi gradua estudante finalista hamutuk 535 kompostu husi departamentu lima hanesan departamentu enfermajen, parteira, nutrisaun, farmásia no siénsia biomédiku no laboratóriu.
Reitór Institutu Siénsia Saúde, Leão Borges enkoraja graduadu sira atu kria rasik kampu traballu, labele hein de’it atu sai funsionáriu públiku.
“Ha’u sujere ba graduadu sira labele hein atu sai de’it funsionáriu públiku, maibé kria rasik kampu traballu ba imi-nia aan no mós ba ema seluk. Hanesan imi foti kursu farmásia karik, bele uza imi-nia matenek no koñesimentu ne’ebé iha, bele loke apotik hodibele fó mós servisu ba ema seluk,” Reitór ICS dehan ba jornalista sira iha Salaun Mahoka, Sesta ne’e.
Tuir nia, durante ne’e, graduadu barak mak bá servisu iha rai-li’ur, tanba kampu traballu iha Timor la sufisiente, entaun maneira ne’ebé di’ak mak uza koñesimentu ne’ebé hetan iha prosesu aprendizajen bele kria rasik kampu traballu ba aan.
Notísia relevante: Vise-PM husu ICS hala’o misaun ho di’ak hodi forma estudante profisionál
Reitór ne’e mós iha esperansa katak graduadu sira sei fó kontribuisaun no atendimentu ne’ebé di’ak ba nasaun tuir koñesimentu ne’ebé mak sira aprende ona iha universidade no pratika ne’ebé durante ne’e hetan iha sentru saúde sira, ospitál referrál no ospitál nasionál.
Nia dehan husi tinan 2017 to’o mai agora Institutu Siénsia Saúde fó ona graduasaun ba graduadu kuaze 2.000.
Reitór ne’e esplika graduadu na’in-535 kompostu husi departamentu enfermajen na’in -246, parteira na’in-169, nutrisaun na’in-12, farmásia na’in-41 no siénsia biomédiku no laboratóriu na’in-67.
Iha fatin hanesan, Diretór Ezekutivu Ajénsia Nasionál Avaliasaun Akreditasaun Akadémika, Nilton Diamantino Paiva hateten liuhusi serimónia graduasaun referida mak forma jerasaun ne’ebé profisionál no kompetitivu iha nivel globál.
Tanba ne’e, nia dehan, la’ós buat hotu servisu iha Governu, maibé lori koñesimentu ne’ebé iha atu prepara kria servisu ba sira-nia aan rasik no ajuda maluk sira seluk.
“Hanesan graduadu sira-ne’ebé túr iha ita-nia oin, sira ramata ona estudu iha nivel ensinu superiór siénsia saúde, ida-ne’e la’ós etapa ikus, maibé odamatan primeiru mak ita-boot sira atu hasoru dezafiu sira tuirmai,” Nilton subliña.
Nune’e mós, Reprezentante Graduadu, Ermelinda de Almeida agradese ba ICS ne’ebé ajuda prepara sira iha abilidade, koñesimentu no kapasidade profisionál ne’ebé di’ak hodi garante futuru iha área saúde nian.
Departamentu tolu iha ICS hasa’e bá nivel lisensiatura
Entretantu, Ministériu Ensinu Superiór, Siénsia no Kultura (MESSK) aprova ona departamentu tolu ne’ebé ho nivel baxarelatu iha Institutu Siénsia Saúde (ICS), ne’ebé sei hasa’e bá nivel lisensiatura iha tinan oin.
“Departamentu ne’ebé hetan ona aprovasaun husi MESSK, ita atu hasa’e ba nivel lisensiatura iha tinan oin mak hanesan departamentu parteira, farmásia ho nutrisaun,” Reitór Institutu Siénsia Saúde, Leão Borges informa.
Nia haktuir, aleinde departamentu tolu ne’ebé hetan aprovasaun iha fulan-Jullu liubá, aprova mós departamentu foun saúde fiziolojia.
“Ida-ne’e mak ami investe ona ba preparasaun rekursu umanu. Dosente na’in-tolu hala’o hela sira-nia servisu, nune’e iha tinan oin hahú simu estudante ba Departamentu Saúde Fiziolojia, tanba departamentu ida-ne’e estuda liu kona-ba parte saúde nian liga ho desportu,” Leão haktuir.
Nia hatutan dosente na’in-11 daudaun ne’e hala’o hela estudu iha rai-li’ur no na’in-neen (6) mós oras ne’e hetan bolsu estudu husi Fundu Dezenvolvimentu Kapitál Umanu (FDCH-sigla portugeza) atu bá eskola iha Brazíl no Portugál.
Jornalista: Osória Marques
Editór: Xisto Freitas da Piedade





