iklan

JUSTISA

Diálogu entre jornalista TL no CICG diskute inovasaun no dezenvolvimentu mídia

Diálogu entre jornalista TL no CICG diskute inovasaun no dezenvolvimentu mídia

Delegasaun jornalista Timor-Leste (TL) hala'o sorumutu ho parte China International Communications Group (CICG) no jornalista Xineza sira iha sidade Pekin, diskute inovasaun no dezenvolvimentu mídia. Imajen TATOLI/Francisco Sony

PEKIN, 24 JULLU 2026 (TATOLI)–Delegasaun jornalista Timor-Leste (TL) iha Pekin, Xina, hala’o sorumutu ho parte China International Communications Group (CICG) no jornalista Xineza sira iha sidade Pekin, diskute inovasaun no dezenvolvimentu mídia.

Delegasaun jornalista Timor-Leste durante estadia iha Pekin partisipa semináriu no interkámbiu ba loron sia (9). Ohin iha 24 Jullu 2026 hasoru-malu ho parte dirijente CICG ba daruak iha edifísiu CICG inklui jornalista sira husi mídia nasionál Xina iha sidade Pekin.

Liuhusi diálogu diskute inovasaun ba mídia iha prosesu dezenvolvimentu nasionál inkliu hametin amizade jornalista Xina no Timor-Leste.

Nune’e, Adjuntu Diretór Institutu Estudu Internasionál no Formasaun Avansada CICG, Zhu Zhongshu, hateten amizade entre Xina no Timor-Leste iha istória naruk no hanesan viziñu di’ak, kontinua metin husi tempu ba tempu iha istória moderna, luta hamutuk atu hetan independénsia no dezenvolvimentu independente.

“Mídia mak sai ponte importante ida atu promove aprendizajen mútua entre nasaun rua, sivilizasaun sira, importante atu hametin amizade povu ho povu, liuliu iha área juventude no mídia, no  sai razaun prinsipál mak ita organiza enkontru no troka esperiénsia ohin loron,” Zhu Zhongshu hateten liuhusi diskursu iha Sesta ne’e.

Nia konsidera katak indústria mídia mundiál daudaun ne’e hela iha tempu mudansa boot. Intelijénsia Artifisiál (AI) dezenvolve lalais, plataforma vídeo badak no mídia integradu kontinua muda maneira komunikasaun. Organizasaun mídia iha Xina no nasaun seluk hotu buka dalan inovasaun no transformasaun atu responde ba mudansa hirak-ne’e.

Tanba ne’e, nia dehan, importante tebes atu kontinua troka esperiénsia no aprende malu no hametin kooperasaun entre mídia.

“Jornalista sira-ne’ebé marka prezensa iha ne’e mak forsa importante ba futuru mídia nian. Ha’u espera ita-boot sira sei uza ita-boot nia esperiénsia no observasaun hodi hato’o imajen ida-ne’ebé loos, kompletu no ho objetivu kona-ba Xina ba povu Timor-Leste liuhusi servisu jornalístiku, hametin diálogu entre kultura sira, aumenta komprensaun no konfiansa mútua no promove amizade no kooperasaun,” Zhu tenik.

Zhu haktuir, tinan 70-resin ona CICG dedika an ba komunikasaun internasionál liuhusi publikasaun iha lian barak no kooperasaun mídia internasionál harii plataforma entre mídia no hametin amizade entre povu sira.

Nia subliña, desde tinan 2015 Institutu Formasaun Internasional no Estudu Avansadu CICG organiza ho susesu liu programa formasaun internasionál ba jornalista sira dala 100, iha-ne’ebé delegasaun jornalista Timor-Leste na’in-24 partisipa iha formasaun ne’ebé inisia husi CICG foin ba dahuluk.

“Diálogu ohin loron mak pontu hahú de’it. Ami espera katak troka ideia ne’e bele sai oportunidade atu kontinua kontaktu, aprofunda kooperasaun iha área mídia, no uza forsa jornalista atu kontribui ba konstrusaun komunidade futuru entre Xina no Timor-Leste,” Zhu subliña.

Entretantu, delegasaun jornalista Timor-Leste neʼebé partisipa iha programa diálogu hamutuk ne’e hamutuk na’in-24 kompostu husi mídia estatál no privadu. Durante delegasaun jornalista Timor-Leste nia estadia iha Pekin, responsabiliza husi CICG, ne’ebé hetan apoiu husi Ministériu Komérsiu Repúblika Xina.

Jornalista: Osória Marques

Editór: Xisto Freitas da Piedade

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!