iklan

NASIONÁL, DILI

Ukun an tinan 20 maibé dezenvolvimentu estagnadu

Ukun an tinan 20 maibé dezenvolvimentu estagnadu

Ativista no Eis Deputada, Teres de Carvalho. Imajen Tatoli/Osória Marques.

DILI, 19 agostu 2022 (TATOLI)—Ativista no Eis Deputada, Teresa Maria de Carvalho, hateten Timor-Leste ukun-an tinan 20 ona maibé dezenvolvimentu iha rai-laran sei estagnadu.

“Ha’u-nia pontu de vista hanesan ativista ida no uluk sai mós hanesan deputada iha Parlamentu Nasionál, ita-nia nasaun kiik no foin ukun-an tinan 20 no konsulta populár ba dala-XXIII ne’e, konserteza dezenvolvimentu iha Timor-Leste ne’e estagnadu tanba kompara ho ema karik foin idade joven ida,” Teresa Maria de Carvalho hateten ba Agência Tatoli, relasiona ho komemorasaun aniversáriu Loron Konsulta Populár ba dala-XXIII ne’ebé foti tema “Ho espiritu loron konsulta populár 30 agostu 1999 mai ita hametin pás no estabilidade ba dezenvolvimentu iha ita-nia rai Timor-Leste”, iha Becora, Dili.

Maske dezenvolvimentu estagnadu maibé nia rekuiñese katak Timor-Leste nia dezenvolvimentu einjerál ne’e la’o di’ak tebes, maske iha área rurál dezenvolvimentu ladún la’o tanba infraestrutura hanesan estrada, bee-moos, eletrisidade seidauk tama to’o iha área refere.

Aleinde dezenvolvementu iha área rurál, nia dehan, dezenvolvimentu iha área urbana balun  seidauk la’o di’ak no sei presiza tan Governu nia atensaun.

Maibé, nia dehan, Timor-Leste la’ós osan laiha maibé osan ne’e kiik tebes ne’ebé foti hosi fundu mina-rai nian hafoin hodi halo dezenvolviementu iha rai-laran.

“Osan ne’e ita iha la’ós haree de’it ba setór ida de’it maibé setór oioin hanesan edukasaun, saúde, infraestrutura, agrikultura no seluk tan, ida-ne’e mós tenke tau prioridade,” Teresa hateten.

Kestaun seluk mak nasaun kiik ho nia populasaun uitoan entaun osan mós tuir ida-ne’e maibé fiar katak neineik dezenvolvementu sei la’o di’ak no povu sei sente ukun rasik-an ne’e iha duni benefísiu no hakonu povu nia hakarak.

Ativista ne’e haktuir, Timor-Leste kontinua selebra nia independénsia, loron konsulta populár kada tinan maibé povu kontinua halerik ba infraestrutura, entaun bele dehan dezenvolvimentu seidauk to’o iha iha área rurál.

“Uluk dehan depois ita ukun rasik-an, ita tenke investe makaas iha rekursu umanu nune’e kobre iha setór hotu-hotu hanesan edukasaun, saúde, IT, agrikultura no seluk tan. Maibé realidade povu seidauk sente dezenvolvimentu iha ita-nia rain rasik,” nia dehan.

Husu kona-ba dezenvolvimentu ba rekursu umanu, nia esplika, Governu nia polítika ida mak haruka timoroan ba iha Cuba hodi aprende no hasa’e sira-nia kuiñesimentu kona-ba saúde nian depois mak mai implemneta iha Timor-Leste.

“Ida-ne’e ita bele dehan rekursu umanu iha no ita investe duni iha ospitál sira iha teritórriu nasionál maske nafatin menus. Maibé ha’u hanoin ita-nia lider sira mós iha polítika hodi hasa’e tan rekursu umanu, maibé la’ós de’it área saúde, sei ba setór hotu-hotu,” nia hateten.

Maibe presiza aumenta tan rekursu umanu liu-liu iha área edukasaun, agrikultura, infraestrutura nian tanba durante ne’e rekursu ba área hirak-ne’e seidauk másimu.

Jornalista : Osória Marques

Editór       : Cancio Ximenes

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!