iklan

HEADLINE, SAÚDE

Xefe Estadu ho MS lansa kampaña nasionál susuben inan ba bebé

Xefe Estadu ho MS lansa kampaña nasionál susuben inan ba bebé

Prezidente Repúblika, José Ramos-Horta, Partisipa iha serimónia national breastfeeding promotion. Iha MNEC, Praia dos Coqueiros, Díli, segunda (17/04). Imajen Tatoli /Egas Cristovão

DILI, 17 abril 2023 (TATOLI) Xefe Estadu hamutuk ho membru Governu no parseiru dezenvolvimentu sira halo lansamentu ba kampaña nasionál susuben inan ba bebé tanba susu been inan mak fundasaun ba moris.

“Eventu ida ne’e importante tebes tanba tinan barak ita ko’alia atu tau matan di’ak liután ba kosok oan sira nia saúde maibé inan barak la fiar susuben eskluziva sai hanesan hahan di’ak liubá kosok oan tanba ne’e husu ba Ministériu Saúde hodi fó advokasia no halo promosaun ba inan sira atu fó susu bebé ho susu ben eskluziva”, Prezidente Republika Jose Ramos, informa ba jornalista sira bainhira remata lansamentu ba kampaña nasionál susuben inan ba bebé foin moris iha salaun Ministériu Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun, ohin.

Xefe Estadu husu ba inan sira hotu iha Timor-Leste katak bainhira bebé moris tenke fó susu been kinur ka susuben ezkluziva ba oan sira to’o fulan neen.

“Inan nia susun been 100% ai-han nutrisaun ne’ebé di’ak ba bebé sira nia moris, tanba ne’e husu ba inan sira fó susunben kinur ba oan sira foin moris to’o fulan neen, labele fó susu been formula ba oan sira”, Xefe Estadu revela.

Iha fatin hanesan, Ministra Saúde odete Maria Freitas Belo, hateten tinan-tinan, Ministériu Saúde hamutuk ho UNICEF, Fundasaun Alola no ONG seluk utiliza Semana Mundiál Susu been inan nian hodi hasa’e esforsu atu promove susubeen inan nian ne’ebé iha kualidade atu salva moris. Atividade sira hanesan kolókiu no eventu ne’ebé hala’o, ho nia objetivu atu fó koñesimentu no komprensaun ne’ebé inan sira presiza atu salva moris kosok-oan nian no atu kosok-oan hahú sira nia moris di’ak liu.

“Maibé, tinan ida n’e, ita deside atu hahú kampaña nasionál ida ho objetivu atu sensibiliza família no komunidade sira hotu kona-ba importánsia alimentasaun bebé no labarik bazea ba evidénsia sientífika ne’ebé rekoñese valór nutrisionál, psikolójiku no kognitivu husi susuben Inan”, nia afirma.

Ministra Saúde husu tan atu inan sira fó de’it susubeen inan ba bebé to’o fulan neen no kontinua fó susubeen inan ba bebé to’o tinan rua atu fó espasu ba inan sira atu hetan tan.

“Ita-nia bebé mak fini ba nasaun Timor-Leste no susu been inan mak fundasaun moris ba ita-nia oan sira. Situasaun nutrisaun ba labarik idade tinan lima mai kraik iha Timor-Leste sei kontinua sai hanesan problema”, nia hateten.

Nia konta, persentajen raes badak 58% iha tinan 2009, tuun ba pursentu 46 iha tinan 2016, todan menus husi 45% tuun ba 40% iha 2016 no isin krekas nian mak sae oituan husi 19% ba 24%.

“Iha ne’e hakarak fó énfaze liu kona-ba prátika fó-susubeen inan ba bebé. Karik ita kompara rezultadu peskiza DHS 2016 ho peskiza DHS 2009/2010, persentajen bebé sira-ne’ebé mak hetan susubeen-inan eskluzivu tuun husi 52% ba 50%. Tanba má nutrisaun ne’e rasik kauza husi buat barak, maibé hakarak atu fó espesífiku liubá kazu má nutrisaun iha labarik sira liuliu idade tinan rua mai kraik ne’e akontese tanba fatór ida mak prátika fó han ne’ebé laloos haree husi primeiru bainhira bebé moris mai, inan sira la fó susuben eskluzivu to’o fulan neen maibé introdúz hahan sedu inklui troka inan nia susubeen ho hemu/bebida seluk”, nia esplika.

Tinan ida née, Governu aprova ona projetu Dekretu-Lei ida kona-ba komersializasaun substitutu susuben inan hodi regulamentu produtu ba susuben formula ne’ebé importa mai husi rai liur no fa’an iha merkadu nasionál.

Polítika promosaun ba susubeen inan nian ne’ebé komprensivu no matadalan implementasaun ne’ebé klaru ba pesoál saúde sira maka estratejia ne’ebé sei iha impaktu liu hotu hodi hamenus mortalidade infantil no morbidade iha Timor-Leste tempo oin mai.

Ho apoiu tékniku no finanseiru husi Uniaun Europeia no UNICEF dezenvolve ona matadalan nasionál ida-ne’ebé komprensivu no integradu kona-ba prátika fó hahan ba bebé no labarik ki’ik (IYCF practice).

Kuaze pesoal Saúde iha Timor-Leste tomak hetan ona treinamentu kona-ba prátika fó hahan ba bebé no labarik ki’ik.

“Bainhira ita bele atinje “suporta, proteje no promove susuben inan” ita sei hadi’ak ita-nia oan sira ninia saúde no hamenu kazu má nutrisaun ba labarik sira, iha Timor-Leste”, nia subliña.

Tanba ne’e, MS bolu atensaun ba profisional saúde sira hotu atu kontinua hala’o servisu ne’ebé di’ak liután ho matenek no espíritu étika no profisionalizmu, prontidaun atu serví, responsivu ba asuntu sensivél relasiona ho antendimentu saúde família sira no mós saúde komunitária ho dedikasaun umana ne’ebé hola parte kódigu deontolójiku profisionál hodi bele asegura asisténsia Saúde ne’ebé holístiku no adekuadu ba populasaun hahú husi nivel uma laran, postu saúde, sentru saúde to’o ospitál sira hotu.

Organizasaun Mundial Saúde Arvind Mathur, hateten nutrisaun parte importante ida ba saúde no dezenvolvimentu ema nian.

“Nutrisaun ne’ebé di’ak liu mak relasiona ho hadia labarik sira nia saúde inan nian sistema imunidade ne’ebé forte liu ba isin rua no partu ne’ebé seguru liu”, nia relata.

Entertantu, partisipa iha lansamentu kampaña nasionál ida ne’e mai husi Sekretáriu Estadu Komunikasaun Sosiál, Ministra Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun, parseiru dezenvolvimentu sira hanesan UNICEF, WFP, OMS inklui entidade hotu.

Jornalista : Felicidade Ximenes

Editór : Zezito Silva

iklan
iklan

Leave a Reply

iklan
error: Content is protected !!