DILI, 05 Novembru 2025 (TATOLI)—Governu destaka objetivu fundamentál haat hanesan kriasaun empregu, estabilidade jestaun fiskál prudente, harii instituisaun ne’ebé kapaas no garante dignidade povu tomak nian iha Orsamentu Jerál Estadu 2026.
Notísia Relevante: OJE 2026: Governu kontinua tau investimentu ba setór produtivu hodi hasa’e reseita
Investimentu iha transformasaun nasionál, integrasaun rejionál no Dezenvolvimentu Inklusivu, mak orsamentu totál hamutuk biliaun $2,291, ho totál konsolidadu aumenta 5,2% husi orsamentu 2025 iha prinsípiu orientadór ida ba planeamentu kada dólar.
Primeiru-Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão, hateten se tinan 2024 hanesan tinan koresaun ba frajilidade sira-ne’ebé hetan iha instituisaun sistema no prosesu setór públiku, enkuantu tinan 2025 hanesan tinan ba definisaun polítika no estratéjia ho implementasaun reforma auditoria nian no iha tinan 2026 sei sai hanesan tinan atu transforma ekonomia.
“Kona-ba kriasaun empregu entre nasaun sira hotu iha sudeste aziátiku, Timor-Leste iha taxa kreximentu anuál populasaun ne’ebé boot liu mak hahú husi 2015 to’o 2022 hamutuk 1,8%,” Primeiru-Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão, hateten iha diskursu debate Osamentu Jerál Estadu 2026 iha faze jeneralidade iha PN, ohin.
Timor-Leste, aleinde hanesan nasaun ida-ne’ebé joven liu iha mundu, konta ho populasaun ida-ne’ebé joven tebetebes, tanba besik 65% husi populasaun ho idade ki’ik-liu tinan 30, entaun ne’e hanesan dezafiu ida.
“Ita-nia joven barak ne’ebé di’ak no brillante sente katak sira tenke bá Austrália ka Portugál tanba sira la konsege hetan servisu di’ak iha sira-nia rai, entaun oinsá bele fó esperansa ba ita-nia joven sira iha sira atu lalika buka futuru iha estranjeiru,” Xefe Governu relata.
Maibé, nia dehan, transformasaun ne’e tenke hatuur iha baze ne’ebé metin iha nível interinu, dokmentu ho relatóriu orsamentu, ne’ebé detalla ho perspetiva makroekonómika ho estratéjia fiskál.
“Estratéjia-ne’ebé mai husi pre-supostus tékniku no finanseiru ne’ebé kapitaliza vantajen no frajilidade, hanesan PIB não petrolíferu sa’e ba 4,3% iha 2024 no prevee katak bele aselera to’o 4,5% iha 2025, enkuantu 2026, kreximentu ekonómiku boot-liu iha Timor-Leste iha dekáda ikus ne’e,” nia dehan.
Enkuantu iha objetivu daruak nian ne’ebé perfere ba jestaun fiskál prudente la’ós depende de’it ba fundu petrolíferu maibé oinsa Governu iha alternativa seluk hodi dezenvolve setór privadu no aumenta baze tributária, atu nune’e iha futuru osan barak liuhusi orsamentu bele finansia husi empreza ho traballadór timoroan sira-ne’ebé prósperu, aleinde depende ho osan husi petróleu nian.
“Tanba ne’e bainhira Governu ida atu la’o ho di’ak tenke harii instituisaun ne’ebé kapaas, katak ita labele sai hanesan parseiru viável (katak, ema bele fiar) se ba dahuluk ita la’ós Governu ida ne’ebé kapaas iha ita-nia nasaun, nune’e ita presiza reforsa hela ita-nia instituisaun para bele kumpri norma ne’e,” nia hateten.
Aleinde ne’e, sira kontinua reforma funsionamentu Governu hodi fortalese prosesu akizisaun ba atualiza sistema jestaun finanseira no aliña ita-nia planeamentu ho orsamentu indikadór dezempeñu ne’ebé klaru.
“Ha’u so bele dehan katak Governu sei kontinua implementa reforma estruturál iha jestaun finansa públika, hanesan modernizasaun ho transparénsa iha administrasaun finanseira Estadu nian,” nia esplika.
Objetivu sira-ne’e hotu atu garante dignidade ba povu liuhusi kria infraestrutura bázika ne’ebé adekuadu ba povu atu asesu ho di’ak, tanba sira mós hola parte ba Timor-Leste nia ukun rasik-an.
Notísia Relevante: Infografia: Proposta OJE 2026 ho montante $2.214.689,195
Jornalista : Alexandra da Costa
Editór : Cancio Ximenes





