Hosi: Pe. Heriberto Soares Pedro, SVD*)
“Isin-loron mak sai prezente ba moris. Isin-lolon mak sai ilas loloos Nai Nian.Isin-lolon mak sai prizaun ba klamar. Isin-lolon haksolok iha loron ohin, klamar sei kontente no hananu iha loron aban hamutuk ho Maromak.”
Maluk sarani dben sira…
Dalawa’in ita hakarak tebes no gosta halo komparasaun entre ita-nia-aan no ema seluk. Ezemplu, sé mak iha popularidade di’ak, sé mak matenek no hatene liu, sé mak kriativu liu, sé mak badinas liu? Ka hot-hotu hanesan de’it? Maibé, maiória ita ema ida-idak hakarak haree ita-nia-aan di’ak-liu ema seluk. Tamna, ita sente aan makaas no konsidera ema seluk laiha buat ida. Maibé loloos, bainhira ita hanesan ho ita-nia maluk seluk, mak ita tenke respeita no konsidera nia.
Evanjellu kalan ida-ne’e nian, interresante tebes. Iha kotestu povu Judeu sira, fase-ain hanesan servisu husi atan sira. Servisu ida-ne’e konsideradu hanesan servisu folin laek no sé mak brani hala’o servisu ne’e nia koňesidu nudar ema kbiit laek no ema mukit. Nu’udar atan sempre prontu hodi serbí liurai. No, bainhira sira la produtivu hala’o sira-nia servisu sira, iha posibilidade hodi hapara. Saida mak iha ba sira mak relasaun formál, menus tebes iha sira-nia relasaun informál ne’ebé sai hanesan fundasaun ba domin no fraternidade.

Iha realidade bainbain ema ida-idak bele fase sira-nia ain rasik hodi tama ba iha uma sira, atu nune’e bele partisipa atividade sira ho kondisaun moos. No, ema sira-ne’ebé nu’udar bainaka espesiál mak ita bele konsidera nu’udar ema espesiáll hodi fó onra. Ezemplu, Primeiru-Ministru, Prezidente Repúblika, Prezidente Parlamentu Nasionál, Administradó sira, Xefe Suku no selu-seluk tan (no sira de’ it mak bele ita fase sira ain). Banhira atividade han kalan ikus hamutuk hahú, no verdade servidór ka atan mak iha direitu hodi fase bainaka espesiál sira-nia ain no la’ós uma-na’in. Husi ne’e, ita bele haree autór sagradu husi Evanjellu João fó ninia hanoin ne’ebé mudansa no halekar tiha segredu Jesus ho Nia Apostolu sira.
Jesus Kristu hatun Nia Aan ba iha parte ne’ebé kiik-liu ona. Nia hatun aan ba kraik, hakiik aan, husi Ninia eskolante sira-ne’ebe mak hamriik. Jesus nu’ udar ema Judeu no nia rasik hatene di’ak kona-ba kultura hodi hatudu buat foun ida ba sira. Iha seremoňia kalan ne’e nian, São João haktuir katak iha kalan Han-Hemu Ikus nian ne’e, Jesus hakne’ak iha nia eskolante sira-nia oin hodi fase sira ain. Nia halo nune’e atu, ho ninian ezemplu, sira bele komprende Aliansa Foun ne’e oinsá loos.
Ohin, ida ne’ebé “bo’ot” tenke halo nia aan sai “kiik”, hanesan Jesus halo, atu serbí nia maun-alin sira. Hanesan Pedro husu ba Jesus; “Tansá Ita la fase mós ha’u ulun Nai?” Razaun la fase ulun, tanba Jesus hatene ulun ida-idak nia responsabilidade hodi fase, ulun mak referénsia ba sala, ulun mak sala nia horik fatin. Nune’e, ha’u fase Ó ain de’it to’o ona ba Ha’u, ohin no ba Nafatin. Tanba saida mós mak Nia lakohi fase sira ulun, maibe nia hakarak fase sira ain.
No, eskolante sira mós la husu hodi hasai sira-nia sandalla ka sapatu no hodi hisik tiha rai rahun atu nune’e bele moos. Maibé, la’ós? Tanba Nia fase duni ain ne’ebé nakonu ho ahuk-desan, ain ne’ebé loron kalan sama iha rai, ain ne’ebé foer duni. Tanba ne’e, Jesus tenke hakruuk, hatun aan ba kraik no hodi bele kaer Apostolu sira ain. Ne’e, ezemplu moris ida-ne’ebé mak di’ak-liu.
Karik ita mak Jesus nia eskolante sira hamutuk ho Nia iha momentu ne’eba, reasaun saida mak ita iha? Ha’u hanoin ita mós sei fó sasin nu’udar Pedro no sei dehan ba Jesus katak; “Nai, tansa Ita-boot fase ha’u ain? Nunka mais Ita bo’ot atu fase ha’u ain!”. Fasil liu haruka Jesus tuur de’it, duké haruka Nia fase fali Ita-nia ain. Fasil ba ita atu fase ema-nia ain, kompara ho ita fó ita-nia ain ba ema seluk fase.
Bainhira ita fó ita-nia ain ba ema seluk fase, ita rekoňese duni katak Ita-nia ain ne’e foer duni no presiza fase halo moos. Ita mós sei husik ita-nia-aan atu ema seluk tulun ita. Hanesan saida mak Jesus hateten ba Pedro; “Karik ha’u la fase Ita ain, Ita-boot sei la hela hamutuk tan ho Ha’u” (Jo. 8).
Maluk sarani sira…
Selebrasaun Liturjia iha kalan Kinta-Feira Santa ne´e, hakarak haraik mai ita konsiente ida, ita rekoňese ita-aan nu’udar Kristu nia eskolante, ita mós tenke prontu fó ita-nia-aan, ita mós prontu hodi serbí ho fuan no laran, no ita labele kria diferensa ida entre ita ho ema seluk.

Ita ida-idak ho ita nia status sosiál ne’ebé la hanesan, balun iha status sosiál ne’ebé aas no ukun iha sosiedade maibé buat hotu ne’ebé sira iha no halo, maibé sei iha mós ema balun mak la gosta, tan de’it nia la gosta. No, dalaruma mós ita haree ita-nia maun-alin sira balun, maske sira laiha status sosiál ne’ebé boot no aas iha sosiedade maibé sira hatudu sira-nia maturidade moris ne’ebe di’ak, hanesan hadomi, respeita no apresia ema seluk.
Husi ida-ne’e, ita bele hatene katak la’ós de’it ita-nia status sosiál mak sai barreira ba ita-nia moris maibé ita-nia atitude mak sai autodeterminasaun ida ba ita-nia moris ne’e rasik. Ho lian seluk, ita bele dehan oinsá mak ita bele halo transformasaun ida atu hatudu ita-nia ezisténsia liuhusi obra sira hanesan Liurai ida-ne’ebé hatuun nia Aan hodi fase Nia Apostolu sira ain no ksolok ne’ebe Apostolu sira simu sai hanesan Aliansa Foun ida. Iha ne’eba, paradoks fase ain, hatudu duni ksolok ida nu’udar atan loloos. Bainhira Nia dehan; “Laiha domin ida mak boot liu domin hotu-hotu, bainhira Nia fó nia Aan hodi salva ema seluk (Jo. 15:13).
Iha kontestu servidór nian, ha’u bele dehan katak laiha servidór di’ak ida mak hetan apresiasaun husi ema seluk ba nia obra atan nian ne’ebe halo ema seluk sai devedór ba Nia.
Maluk sarani doben sira…
Jesus fó sentidu ba ema Judeu sira nia Paskua. La hasa’e tan balada nu’udar buat karan (Aliansa Tuan). Iha sira-nia fatin, Jesus hasa’e nia Aan rasik ho laran kmaan ba mundu nia maksoin. No, atu sira bele simu moris, tan sira-nia fiar, Jesus fó ba nia eskolante sira-nia rasik nia isin atu han no nia rasik nia raan atu hemu, hatudu iha ilas Paun no Tua. Nune’e, Nia harii Aliansa Foun no hametin Nia ho Nia rasik Nia raan.
No, hodi husu sira no ita atu “halo ida-ne’e hodi hanoin Ha’u”, Jesus “hatama mós Apostolu sira iha nia buat karan hodi husu sira atu lori nia ba oin nafatin. Hodi halo nune’e, Nai halo Apostolu sira sai Amululik Aliansa Foun Nian” (ﻉ611).
Tan Nia fó nia Aan, ita bele fó…
Tan Nia fahe, ita mós bele fahe…
Tan Nia husik kbiit, ita bele serbí…
Tan Nia mate, ita bele moris…
Tan Nia hametin aliansa ho nia rasik nia Raan
Ita sai Maromak nia oan fudin…
No, ita sai maun-alin ba malu!
Maun-alin iha Mandamentu Foun!
*) Eskritór Pe. Heriberto Soares Pedro, SVD, nu’udar Pároku iha Parokia Nossa Senhora do Rosário de Fátima Uatulari-Viqueque.




