DILI, 15 agostu 2023 (TATOLI)—Deputada bankada FRETILIN, Maria Angelica Rangel, husu Governu atu investe makaas iha setór produtivu iha rai-laran hodi bele fó reseita alternativu ne’ebé sustentável, atu substitui depedénsia nasaun ne’e nian durante ne’e iha fundu petrolíferu.
Notísia relevante: Akademista hosi DIT husu Governu kontinua investe iha setór produtivu
Nia hatutan, ko’alia kona-ba presipísiu orsamentál ne’ebé atu mai, durante ne’e Governu se de’it mak mai ninia levantamentu fundu petrolíferu nunka tun hosi Rendimentu Sustentável tenke esesu hosi Rendimentu Sustentável se de’it, tanba povu iha konstrusaun Estadu presiza osan ne’ebé mak levantamentu esesu liuhosi Rendimentu Sustentável
Tanba, nia dehan, lei dehan katak mezmu foti liu ka esesu Rendimentu Sustentável Estimadu (RSE) ne’e tenke aprezenta planu estratéjiku ne’ebé atu harii Estadu ida-ne’e, maibé ema hotu tuur de’it dehan presipísiu orsamentál entaun oinsá Timor-Leste hasoru ida-ne’e.
“Ha’u liga ba ko’alia kona-ba Governu sé de’it nunka aprezenta reseita alternativu katak, laiha reseita ida ba aban bainrua substitui reseita petrolíferu, tanba ne’e ita-nia reseita doméstika rasik labele kobre mákina Estadu, ho hanoin ne’e Governu se de’it ba nia tenke hatuur reseita alternativu saida de’it mak fó. Iha estudu katak, ita-nia rai ne’e riku minarai, mineiru ho sira seluk, maibé atu harii sasán sira-ne’e liuhosi dalan dahuluk tenke haree uluk konseitu polítiku iha konsensu polítiku,” Deputada hosi banakada opozisaun ne’e hato’o durante audiénsia públika ba proposta-lei Orsamentu Retifikativu (OR) 2023 ho entidade Banku Sentrál Timor-Leste (BCTL) ho Konsellu Konsultivu Fundu Petrolífeiru (KKFP) iha sala plenária, tersa ne’e.
Dalan daruak, nia hateten, tenke halo lei, ezemplu hanesan lei kódigu mineiru halo tiha ona, maibé nia implementasaun seidauk iha, ida-ne’e hanesan reseita alternativu atu substitui reseita fundu petrolíferu, maibé hanoin polítika tenke konsensu.
Deputada PLP, Maria Angelina Sarmento, hateten tuir previzaun ne’ebé iha katak to’o iha tinan 2034 ita sei hasoru presipísiu orsamentál ka fundu petrolíferu hotu, nune’e TL sei iha defisit iha fundu petrolíferu sei labele sustenta Orsamentu Jerál Estadu (OJE), tan ne’e atu sees hosi ne’e mak presiza alternativa seluk iha setór produtivu hodi hetan reseita iha futuru.
“Investimentu setór produtivu ne’ebé durante ne’e ita hanoin abandona, bele dehan Estadu tomak iha Orsamentu Jerál Estadu alokasaun porsaun ki’ik iha setór produtivu. Tanba, setór ne’e bele fó efeitu di’ak bainhira ita halo investimentu hanesan agrikultura, turizmu, kooperativa,” Deputada opozisaun ne’e hateten.
Notísia Relevante: Fundu Petrolíferu biliaun $18,075 iha trimestre daruak 2023
Deputada CNRT, Virginia Ana Belo, hateten presipísiu fiskál ne’e akontese tanba laiha balansu entre rendimentu no despeza Estadu nian, ida-ne’e akontese tanba rendimentu hosi setór petróleu liiliu Bayu Undang produsaun besik to’o ona rohan.
Iha parte seluk, nia hateten, Estadu ka Governu seidauk buka alternativa seluk atu troka Bayu Undag ne’e, se Timor-Leste hanoin reseita doméstika ne’e to’o tinan 10 ba oin mós ita seidauk atinje.
“Tuir ha’u alternativa atu substitui Bayu Undang ne’e mak Greater Sunrise, tanba nia bele fó kedas ona reseita retornu balun iha tempu tinan neen, ita bele sei la monu ba situasaun ida antes ita-nia petróleu hotu. Atu husu Governu sé-sé de’it atu halo levantamentu iha de’it tetu RSE ne’e ha’u fiar sei hetan, tanba evolusaun Estadu aumenta despeza. Ezemplu de’it, ita hotu preokupa kona-ba saláriu vensimentu, Estadu no Governu haree ona oinsá hanesan informasaun hosi Komisaun Funsaun Públika rekrutamentu funsionáriu kazuál ne’e bo’ot tebe-tebes, kompara ho funsionáriu públiku ida permanente, ida-ne’e nia impaktu boot. Governu ida-ne’e buka hela dalan oinsá atu rezolve situasaun ne’e,” nia hateten.
Nia krítika polítika subsídiu fó osan cash ba povu ne’e iha Governu anteriór entregra ba povu nia liman laiha sustentabilidade, maibé loloos nia sosa sasán mak entrega, tan ne’e polítika refere la loos.
Vise Governadór BCTL, Venancio Maria Alves, hateten presipísiu orsamentál ne’e la’ós de’it foin ko’alia, maibé Governu anteriór halo ona senáriu analiza lubun ida bele hamosu presipísiu orsamentál ne’e rasik, no iha Orsamentu Retifikativu tinan ne’e rekoñese katak, iha tinan 2034 ba leten bainhira ko’alia perspetiva Estadu la antieipa didi’ak bele mosu senáriu sira tuir Ministéiru Finansa.
“Agora saida mak ita antesipa ne’e buat balun tékniku sira bele hanoin, maibé iha buat barak. Kuandu tama ona polítika Banku Sentrál la tama, ne’e kompeténsia Deputadu sira ninian. Karik fó hanoin téknika saida mak halo ita hanesan iha nasaun barak mós ho impréstimu, no ita setór produtivu sira-ne’ebé ita hanoin atu bele sustenta ita-nia Estadu iha future. Bainhira fundu petróleu laiha ona, entidade hotu-hotu la’ós Governu de’it presiza hanoin oinsá ita sai hosi ne’eba,” nia hateten.
Aleinde ne’e, senáriu sira hosi Ministéiru Finansa aprezenta desde Governu anterior katak TL seida’uk haree senáriu reseita alternativa aleinde setór petróleu, mezmu Greater Sunrise mai mós pergunta kestaun jerál ida mak Timor-Leste tenke depende de’it ba setór petróleu.
Prezidente Konsellu Konsultivu Fundu Petrolíferu (KKFP), Juvinal Dias, hateten lei la bandu atu foti liu RSE tanba imposivél atu mantein RSE ho situasaun ekonómiku rai-laran.
“Klaru, artigu 9 fundu petrolíferu la taka dalan atu foti liu RSE, tanba iha ne’eba hateten bele foti liu RSE, maibé tenke halo justifikasaun foti ne’e ba interrese ba investimentu tempu naruk,” nia dehan.
Notísia Relevante: Fundu Petrolíferu kontinua hatudu dezempeñu pozitivu iha trimestre daruak
Jornalista : Nelson de Sousa
Editór : Cancio Ximenes





