Top

Servisu saúde RAEOA rejista pasiente lepra 16 no ativa halo tratamentu

Sekretàriu Rejionàl ba Asuntu Saúde, Luís de Jesus Neno. Foto Tatoli, I.P/Abílio Elo Nini

OEKUSI, 13 Maiu 2025 (TATOLI) – Sekretáriu Rejionál ba Asuntu Saúde, Luís de Jesus Neno, relata  rejista pasiente lepra na’in-16 no kontinua halo tratamentu iha fasilidade saúde iha RAEOA.

“Kazu lepra to’o ohin loron sei ejiste iha 16. Ida-ne’e kuandu tuir matadalan saúde mundiál nian, populasaun rihun 10 mak foin ema ida sofre moras lepra, maibé iha Oekusi populasaun rihun 85-resin de’it, maibé iha kazu 16 ne’e signifika Oekusi sei aas nafatin,” nia informa iha Oekusi, ohin.

Nia dehan husi kazu 16 ne’e rejista barakliu mak husi suku ualu perténsia ba sub-rejiaun Pante Makasar. “Tan ne’e, ha’u husu ba sentru saúde no postu saúde sira, tenke servisu maka’as atu kontinua fó tratamentu ba sira, nune’e bele hatun kazu lepra iha Oekusi,” nia orienta.

Atu fó solusaun ba problema ne’e, mak parte saúde Oekusi orienta ona profisionál sira iha kada postu saúde atu kontinua halo promosaun no sensibilizasaun liuhusi konsulta pasiente, taka stiker iha fatin públiku sira, nune’e ema hotu bele asesu hodi prevene-aan.

Notísia relevante:MLTL-Autoridade RAEOA lansa livru matadalan kombate moras lepra

Kauza no impaktu moras lepra

Moras lepra kauza husi kutun ne’ebé hanaran, mycobacterium leprae, kutun tama iha ema ida nia isin liuhusi dalan respiratóriu, bainhira dada iis, anin ne’ebé kontaminadu ho kutun. Nune’e mós kutun sai husi ema ida nia isin liuhusi dalan respiratóriu bainhira fani no mear, kutun mós bele da’et liuhusi kontaktu kulit.

Tipu sinál moras lepra kamán, mak hanesan kulit mosu hena mutin ka mean husi 1 to’o 5 ne’ebé matek ka tu’u la sente. Moras lepra bele kura ho pakote ai-moruk MDT (multidrug therapy) ne’ebé bele simu ho gratuita iha fasilidade saúde.

Tipu sinál moras lepra todan, mak hanesan kulit mosu hena mutin ka mean husi 6 ka liu, ne’ebé matek ka tu’u la sente, aumenta ho afeta ba nervu perifériku no bele sai defisiénsia iha matan liman no ain.

Exemplu, kulit oin mahar no inus mahar, tilun tahan mahar no kafuak, uat mahar no sente moras, kulit mean no kafuak, liman-ain sikun sente moras no kole. liman ou ain laran kanek maibé la sente moras no liman-ain sai deformidade, matan taka la metin no bele sai defisiénsia. Maibé moras lepra sei hetan kura di’akliu bainhira hetan diagnóstika sedu no tratamentu sedu.

Notísia relevante:Servisu Saúde Oé-Cusse lansa estratéjia lima hodi kombate moras lepra

Jornalista: Abílio Elo Nini

Editór: Florencio Miranda Ximenes

Publisidade

Leave a Reply

Latest Post

error: Content is protected !!